Asuntolainoittaja Hypon pääekonomisti Juho Keskinen arvioi, että asuntohintoihin pitkään odotettu nousuhypähdys lykkääntyy Lähi-idän sotimisen vuoksi.

- Iranin kriisi näkyy nyt korkoihin liittyvän epävarmuuden ja inflaatio-odotusten nousuna, mikä jarruttaa asuntokauppaa ja siirtää hintojen nousukäännettä myöhemmäksi, Keskinen sanoo tiedotteessa.

Suomessa yleisin asuntolainakorko 12 kuukauden euribor on noussut viime viikkoina nopeasti inflaatiopelkojen takia.

- Korkoheilunta voi entisestään lisätä kotitalouksien varovaisuutta. Edellinen nopea koronnousu on kuitenkin ihmisillä vielä hyvässä muistissa, PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa sanoo tiedotteessa.

TORSTAINA Tilastokeskus julkaisi ennakkotietoja vanhojen osakeasuntojen hintakehityksestä helmikuussa. Luvut ovat ajalta ennen Iranin sotatoimien alkua.

Niiden perusteella hinnat laskivat koko maassa kaksi prosenttia verrattuna viime vuoden helmikuuhun. Eniten hinnat alenivat Helsingissä ja Espoossa.

Suurista kaupungeista hinnat nousivat ainoastaan Turussa, jossa nousua oli kaksi prosenttia.

Suurten kaupunkien ulkopuolella hinnat laskivat 0,9 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

LUOTTOLAITOSTEN TILAA vahtiva Finanssivalvonta kertoo seuraavansa tarkasti Lähi-idän konfliktin vaikutuksia Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen.

- Vallitsevassa epävarmassa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeätä, että riskeihin varaudutaan asianmukaisilla vakavaraisuus- ja maksuvalmiuspuskureilla, Fivan tiedotteessa sanotaan.

Finanssivalvonnan mukaan Suomen rahoitusjärjestelmän edellytykset ottaa vastaan konfliktista aiheutuvia kielteisiä markkina- ja talousvaikutuksia ovat silti yhä hyvät.

Finanssivalvonta päätti pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan 90 prosentissa ja ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katon 95 prosentissa.

EDUSKUNNAN talousvaliokunta on esittänyt, että asuntolainojen enimmäiskestoa voitaisiin nostaa 40 vuoteen. Hallitus esitti alun perin, että enimmäisaika pidennettäisiin ”vain” 35 vuoteen.

Hypon Keskinen ei usko, että näin voitaisiin kääntää asuntomarkkinoiden suuntaa, sillä valtaosa lainanhakijoista päätyy jatkossakin tätä lyhyempään laina-aikaan.

- Pidempi laina-aika voi keventää kuukausierää ja tuoda velalliselle lisää liikkumavaraa, sillä lainaa voi edelleen lyhentää myös minimisummaa enemmän. Laina-ajan ja lyhennystahdin suunnittelussa on kuitenkin tärkeää muistaa, että pidempi laina-aika kasvattaa korkokuluja merkittävästi koko laina-aikana, Keskinen sanoo.