Euroopan tuomioistuimen julkisasiamies antoi ratkaisuehdotuksensa direktiiviin, peilaten sitä, onko se perussopimusten mukainen vai ei.

Kielteinen kanta oli täysi yllätys jopa tahoille, jotka vaativat arviointia ja on ollut mielenkiintoista, miten nopeasti kielteistä narratiivia on alettu toistaa. Jakolinjat parin vuoden takaa eivät ole muuttuneet.

Se kertoo siitä, miten asioita arvioidaan pelkästään sisämarkkina- ja talouslainsäädännön kautta ja EU:n sosiaalinen puoli edelleen unohdetaan.

Sosiaaliset tavoitteet löytyvät EU:n perussopimuksista, kuten myös kehotus sosiaalisesta edistyksestä. Kirjausten mukaan näitä ei nähdä vähemmän välttämättöminä kuin mitään muutakaan politiikka-alaa.

Jäsenvaltiot ovat myös sitoutuneet vahvistamaan EU:n sosiaalista ulottuvuutta tänä vuonna jo kahdeksan vuotta täyttävän sosiaalisen pilarin kautta.

Yhdessä sovitun kannan mukaisesti sosiaalisella pilarilla on pyritty vastaamaan EU-kansalaisten hyvinvointiin ja tarpeisiin parantamalla elin- ja työoloja. Pilarin mukaisesti muun muassa köyhyyden vähentäminen on ollut unionin tärkeitä tavoitteita.

Viime vuosina on nähty, mihin kansalaisten elämän kurjistuminen johtaa, kun ääriliikkeet ovat saaneet yhä enemmän kannatusta Euroopassa.

VÄHIMMÄISPALKKADIREKTIIVI tuli vastauksena kansalaisten tarpeisiin.

Direktiivi oli toimeenpantava jäsenmaissa viime vuoden marraskuuhun mennessä ja jo nyt on nähty, että se on parantanut työssäkäyvien köyhyystilannetta: useammassa maassa vähimmäispalkat ovat nousseet yli 10 %, vielä useammassa 5-10 %.

Suomessa direktiivi ei aiheuta muutoksia, sillä meillä työehtosopimusten kattavuus työväestöstä on yli direktiivissä vaaditun 80 prosentin.

Ennen kuin direktiivi hyväksyttiin, sen laillinen perusta oli arvioitavana lainsäätäjien oikeuspalveluissa: eli sekä komission, neuvoston että parlamentin oikeuspalvelut ovat nähneet sen perussopimusten mukaisena.

Ns. rajatapauksia on ollut aina ja tulee aina olemaan – muuten ei tapahdu kehitystä.. Tuomioistuin on juuri sitä varten ratkomassa tapauksia.

EU-tuomioistuimen tuomioista yli 30 % on poikennut julkisasiamiehen antamasta ratkaisuehdotuksesta. Jääkäämme siis odottamaan tuomiota, jonka antaa 15 tuomarin tiimi myöhemmin tänä vuonna. Vasta tuomio on lainvoimainen.

Toivokaamme, että sosiaalista ulottuvuutta ei jälleen kerran jyrätä talouden alle ja yli 20 miljoonaa direktiivistä hyötyvää eurooppalaista vähätuloista palkansaajaa saa palkankorotuksensa.

Kirjoittaja on johtaja FinUnions- SAK:n ja STTK:n EU-edustustossa Brysselissä.