Pekkarisen mielestä lapset huomioidaan varautumisessa heikosti, vaikka he ovat ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi aikuisia haavoittuvammassa asemassa.

Pekkarinen viittaa kahteen tämän vuosikymmenen isoon kriisiin: Covid-19-pandemiaan ja Ukrainan sotaan.

– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan uhkaa koko maailman turvallisuutta ja ajaa ihmisiä maanpakoon. Arviolta puolet pakenemaan lähteneistä ihmisistä on lapsia, Pekkarinen kirjoittaa tiistaina julkaistavassa lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksessa viime vuodelta.

– Suomessa on välittömästi päivitettävä varautumista lasten tarpeita silmällä pitäen.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa lasten erityiset tarpeet mainitaan lähinnä vain koulutuspalvelujen yhteydessä.

Pekkarinen toteaa, että Suomessa kaikilla viranomaisilla on velvollisuus huolehtia siitä, että yhteiskunta toimii normaalisti erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

– Valtion varautumissuunnitelmasta vastaa valtioneuvoston asettama Turvallisuuskomitea, joka laatii valtion turvallisuusstrategian.

Pekkarinen muistuttaa, että varautumisessa huolehditaan elintärkeistä toiminnoista.

– Yhteistä monille varautumissuunnitelmille on, ettei niissä huomioida lapsia. Lasten huomioiminen varautumisessa on tärkeää, koska selviytyäkseen lapset tarvitsevat paljon aikuisten apua ja tukea.

Hänen mielestään lasten haavoittuvuus ja erityisasema vaativat erityisesti huomioimista. Etenkin pienten lasten asema korostuu, koska he eivät pysty itsenäisesti vaikuttamaan omaan elämäänsä.

– Heidän etunsa ja tarpeensa tulisi huomioida aina pelastautumisesta ja suojautumisesta ravinnonsaantiin ja sairaanhoitoon asti.