Elintarvikeketjun rikosten kirjo on hyvin laaja, mikä ilmenee myös niihin liittyvistä esitutkinnoista ja oikeusjutuista. Eräs viime aikojen laaja tapaus oli Etelä-Pohjanmaan hirvenlihavyyhti, jossa lihakauppias sai tuomion lihan alkuperän väärentämisestä. Käräjäoikeuden mukaan yritys muun muassa käsitteli ja myi ravintoloille sekä kaupoille tuhansia kiloja ulkomaista saksanhirveä kotimaisena riistalihana.

Käräjille on piakkoin määrä mennä myös lampaiden laittomiin teurastuksiin liittyvä juttu Pohjanmaalla. Noin 2 500 lampaan epäillään joutuneen teurastetuksi vuosina 2003-2020 niin, että verenlasku oli tehty ilman tainnutusta. Poliisi epäilee myös, että lihaa on myyty elintarvikeketjuun ilman valvontaa tai tarkastuksia. Juttua on tutkittu muun muassa törkeänä eläinsuojelurikoksena ja törkeänä ympäristön turmelemisena, mikä liittyy teurasjätteen hävittämiseen.

Viime helmikuussa Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi tuomion aivan toisenlaisesta, hygieniapasseihin liittyvästä tapauksesta. Käännöstoimisto oli kääntänyt hygieniapassin testilomakkeen vieraille kielille ja merkinnyt niihin myös valmiit vastaukset vuosina 2015-2018 Vantaalla. Yrittäjä sai törkeästä petoksesta 10 kuukautta ehdollista vankeutta.

KULUTTAJILLE elintarvikerikoksista tulevat usein mieleen alkuperäväärennökset, kun esimerkiksi ulkomaisia marjoja myydään kotimaisina. Suuri osa tapauksista liittyy kuitenkin toimimiseen elintarvikevalvonnan ulkopuolella, kun ei esimerkiksi tehdä ilmoitusta ravintolatoiminnan aloittamisesta tai laitostoimintaa harjoitetaan tiloissa, joilla ei ole laitoshyväksyntää.

Tyypillisiä tapauksia ovat myös lihan teurastaminen ja myyminen ilman lihantarkastusta tai valmistaminen ilman elintarvikevalvontaa.

Töitä valvontaviranomaisille teettävät myös terveysvaaraa aiheuttavat epähygieeniset olosuhteet, epämääräiset lihanmyynnit autojen takakonteista ja valvomaton torimyynti. Rikosten piiriin kuuluvat myös myynti väärillä väittämillä eli markkinointirikokset tai “virtuaalieläimet”, joiden perusteella haetaan laittomia tuottajatukia eläimistä, joita ei ole olemassa.

- Euroopassa ihmisravinnoksi kelpaamattomien sairaiden tai lääkittyjen eläinten vieminen elintarvikeketjuun on suuri rikollinen bisnes. Myös Suomessa on ollut useita tapauksia, mutta toiminnan laajuutta ei ole pystytty selvittämään, Willman-Koistinen täydentää.

Lainsäädäntö ei tunne erikseen elintarvikerikoksia, vaan kyse voi olla esimerkiksi petoksista tai terveysrikoksista.

ELINTARVIKEKETJUN rikoksia on vaikea paljastaa, joten niitä pidetään tekijöilleen melko riskittöminä ja tuottoisina.

Nyt lainvastaista toimintaa on ryhdytty torjumaan tehostetusti Ruokaviraston, Tullin ja muiden viranomaisten yhteisvoimin. Viime vuonna perustetussa rikostorjuntatiimissä on koottu valtakunnallinen tilannekuva, jonka tarkoituksena on välittää valvojien tietoon ajankohtaisia ilmiöitä, rikosepäilyjä ja tietoa tekijöistä.

- Tavoitteena on, että eri paikkakunnilla tiedetään, mitä muualla tapahtuu ja tunnistetaan samoja ongelmia ja jopa samoja toimijoita. Rikolliset eivät tunne kuntarajoja.

Ryhmä on kartoittanut rikosepäilyjä vuosilta 2018-2022, ja niitä on toistaiseksi tullut tietoon noin 300. Näistä lihan ja lihatuotteiden osuus on useampi kymmenen prosenttia.

Willman-Koistisen mukaan elintarvikerikoksia on vielä vähän verrattuna muuhun rikollisuuteen ja Suomessa ruokaturvallisuus on hyvä. Hän kuitenkin muistuttaa, että ruokaketjun rikokset voivat koskettaa jokaista kuluttajaa. Ruoan verkkokauppa lisää mahdollisuuksia rikolliselle toiminnalle. Euroopassa elintarvikerikollisuudessa liikkuu jo miljardeja euroja.

- Yleinen harhakäsitys on, että meillä testattaisiin kaikki Suomeen tuotavat elintarvikkeet. Näin ei ole. Tulli ja Ruokaviraston rajavalvonta tekevät tärkeää työtä, riskiperusteista valvontaa. Siinä näytteenotto suunnataan elintarviketurvallisuuden kannalta oleellisimpiin kohteisiin, ja sen perusteella valitaan erät näytteenottoon.

Elintarvikerikoksista annettuja tuomioita on moitittu liian lieviksi. Willman-Koistisen mukaan tässä on perää. Hän kuitenkin muistuttaa, että rikosepäilyihin on hyvin tärkeää puuttua, sillä näin rikollisuutta voidaan ehkäistä ennalta ja ottaa tekijöiltä pois rikoshyötyjä.

Tarja Repo / STT