– Erityisopettajia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarpeisiin koulutetaan yliopistoissa ja ammatillisia erityisopettajia ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Lukion erityisopetukseen suuntaavaa koulutusta ei järjestetä. Teknisesti kelpoisia erityisopettajia siirtyy siten yläkoulusta lukioon, joskus kokoaikaisesti, mutta usein osa-aikaisesti hoitamaan lukion erityisopetuksen tarpeita. Tämä vaarantaa kriittisen yläkouluvaiheen erityisopetuksen toteutumisen, Eloranta taustoittaa tiedotteessa.

– Lukion erityisopettajatarpeen kattamiseksi onkin käynnistettävä tätä varten kohdennettu oma erityisopettajakoulutus, hän sanoo.

Lukiouudistuksen myötä, vuodesta 2019 alkaen, opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimisen tukeen on tullut kiinnittää entistä paremmin huomiota. Uudistuksen lähtökohta on, että jokainen lukiolainen saa opinnoissaan tarvittavan tuen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että heillä on oikeus erityisopetukseen.

Kansanedustajat viittaavat kirjallisessa kysymyksessään Liisa Vesterisen tuoreessa väitöskirjassa esiin tulleisiin tietoihin:

– Lukilausunnot ovat hyvin kirjavia ja niiden pohjana on käytetty hyvin monenlaisia testejä, jotka eivät välttämättä mittaa parhaalla mahdollisella tavalla oppilaan oppimisvaikeuden luonnetta tai anna osviittaa parhaasta mahdollisesta tukimenetelmästä, kansanedustajat kiteyttävät.

– Jotta oppimisvaikeuksien havaitsemisesta olisi paras mahdollinen hyöty, testaukset tulee toteuttaa jo lukion aloitusvaiheessa, jolloin lukio-opinnoissa voidaan hyödyntää ja kokeilla erilaisia tukimenetelmiä. Lisäksi tarvitaan oppimisvaikeuksien testaamiseen tarkoitettu valtakunnallinen velvoittava ohjeisto ja testipatteristo, jotta oppilaiden yhdenvertaisuus toteutuu, kirjallisen kysymyksen allekirjoittaneet kansanedustajat linjaavat.