– Yhteistyö on erittäin hyvää jo nyt tällä hetkellä, mutta uskon, että tarvitsemme sillä saralla vielä lisää. Me kaikki kuitenkin ajamme 2,7 miljoonan palkansaajan etua kukin oman ryhmämme näkökulmasta, Kirvesniemi sanoo Demokraatille.

Viime aikoina työmarkkinakentällä yhteistyö työnantajan suuntaan on Kirvesniemen mukaan murentunut ja hallitus on toimillaan tätä kehitystä vauhdittanut.

Kirvesniemi totesi linjapuheessaankin, että hallituksen ideologinen rymistely on onnistunut vain sekoittamaan työmarkkinoiden toiminnan ja lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa.

Demokraatin haastattelussa hän nostaakin keskeisimmäksi tavoitteekseen puheenjohtajana saada työelämään ja yhteiskuntaan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

– Meidän pitää saada myös kolmikantayhteistyö toimivammaksi.

Työmarkkinoilla luottamus palautetaan yksinkertaisesti yhteistyöllä ja käymällä keskusteluja, Kirvesniemi katsoo.

– Millään muulla luottamusta ei synnytetä kuin sillä, että tehdään yhdessä töitä ja huomataan, että myös se toinen haluaa rakentaa tätä yhteiskuntaa samoilla pelimerkeillä ja samoilla työkaluilla kuin itse.

KIRVESNIEMI haluaa katsoa työmarkkinakentän myllerrystenkin keskellä tulevaisuuteen positiivisesti. Hän uskoo, että muutos on mahdollinen.

– Se vaatii sitä, että teemme sen yhdessä ja äänekkäästi tuomme esiin meidän näkökulmamme. Nyt tällä hetkellä vähän liian suuren äänen muun muassa mediassa saavat syrjivät ja eriarvoistavat kommentit.

Kirvesniemi viittaa hallituspuolue perussuomalaisiin liittyvään viimeisimpään rasismikohuun, jota on tänäänkin käsitelty eduskunnassa.

– Ajattelen niin, että jos päiväkodeissakaan ei voida tuolla tavalla käyttäytyä, ilmehtiä ja tehdä rasistisia eleitä, on hämmästyttävää, että meillä korkeimmassa päättävässä elimessä voidaan näin toimia ilman, että siihen jämäkästi puututaan. On selvää, että hallitus, joka pitää huolta Suomen kilpailukyvystä ja maakuvasta, ei tässä kohtaa osoita johtajuutta, Kirvesniemi lataa.

KIRVESNIEMI nosti linjapuheessaan esiin, että Suomi tarvitsee työmarkkinoille yhdessä sovitun työmarkkinamallin ja myös yksityiselle sektorille mahdollisuuden aitoihin neuvotteluihin. Nykyinen hallituksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n päättämä malli ei toimi, hän sanoi.

Hän kertoi STTK:n edunvalvontatoimikunnan vierailusta Ruotsissa alkusyksystä. Tarkoitus oli tutustua Ruotsin työmarkkinamalliin ja kuulla näkemyksiä sen vahvuuksista, heikkouksista ja tulevaisuuden näkymistä.

– Tapasimme palkansaaja- ja työnantajapuolen järjestöjä sekä valtakunnansovittelijan. Mieleeni jäi erityisesti se, että kaikki tapaamamme tahot painottivat läheisen ja hyvän yhteistyön sekä kompromissien tärkeyttä. Ruotsin mallissa tuntui kaikkien mielestä olevan erityistä se, että politiikka ja poliitikot pidetään sen ulkopuolella.

Kirvesniemen mukaan kaikki myös tunnistivat ja tunnustavat sen, ettei malli ei ole täydellinen.

– Se on ongelmallinen ruotsalaisten mielestä erityisesti palkkatasa-arvon edistämisen näkökulmasta. Olemme kuulleet, kuinka Suomessa hallituspuolueiden ministerit ovat kilvan painottaneet, että Ruotsin malli edistää palkkatasa-arvoa. On ristiriitaista, että mallin rakentajat Ruotsissa kertovat aivan erilaista tarinaa kuin suomalaiset poliitikot. Joku puhuu siis puppua.

STTK:n kipparina pitkään toiminut Antti Palola luovutti torstaina keskusjärjestön ruorin uudelle puheenjohtajalle Else-Mai Kirvesniemelle.

KIRVESNIEMI kertoo lähteneensä tavoittelemaan STTK:n puheenjohtajan tehtävää, koska hän koki voivansa olla hyödyksi.

– Olen saanut elää yhteiskunnassa, joka on toiminut varsin hyvin. Nyt, kun vastakkainasettelu on yhteiskunnassa lisääntynyt ja EK on luovuttanut neuvottelu- ja työmarkkinavaltaa poliitikoille, niin olemme sellaisessa murroksessa, että palkansaajapuolella täytyy toimia.

– STTK on minusta aina ollut vahva, ja järjestön rakenne on sellainen, että meillä on julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita aikalailla tasaisesti. Ajattelin, että kun minulla on molemmilta puolilta pitkä kokemus, niin minulla voisi olla jotakin annettavaa tälle liikkeelle.

Kirvesniemi hyppää STTK:n ruoriin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn toiminnajohtajan tehtävästä. Millaista on hypätä tehtävästä toiseen ja miten tuore puheenjohtaja näkee pesäeron tekemisen edelliseen työnantajaansa?

– Tämä rooli on aivan erilainen. Se on onni, että olen tehnyt töitä sekä Ammattiliitto Prossa että Tehyssä, molemmissa STTK:n isoissa liitoissa. Uskon kyllä, että pystyn tekemään eron siihen, että ajan koko STTK:n kentän etua, enkä vain joidenkin tiettyjen järjestöjen etua.

Else-Mai Kirvesniemi rikkoi valinnallaan lasikaton – hän on ensimmäinen nainen STTK:n puheenjohtajana. On kysyttävä, mitä se hänelle merkitsee.

– Edustan sitä sukupolvea, joka on jo tottunut toimimaan naisena työelämässä. Minusta tämä on itsestäänselvyys, että nainenkin voi olla STTK:n puheenjohtaja. Ja toivon, että minut on valittu tähän tehtävään muun kuin sukupuolen perusteella.