Politiikka

”Emme törsäisi ostamalla Pariisista turkkeja” – hoitajaliiton puheenjohtaja kertoo, mihin lomarahaleikkauksen korvaus menisi

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut eivät suurista odotuksista huolimatta edenneet viime viikonloppuna. Kivenä kengässä hiertää edelleen erityisesti se, kuinka julkisen sektorin työntekijäliittojen vaatimat lomarahanleikkaukset kompensoidaan työntekijöille.

Kuntatyönantajat (KT) tuli heti maanantaina puoliväliin vastaan kutsumalla osapuolet takaisin neuvottelupöytään jo tiistai-iltapäiväksi.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola (kuvassa) pitää KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalosen elettä ”mukavana”.

– Hän sanoi heti, ettei katkaise neuvotteluja. Meillä kaikilla on tavoitteena saada neuvottelemalla kunnon ratkaisu. Katsomme nyt, mihin viimeksi jäätiin, Paavola arvioi.

KT:n Jalonen tosin pisti lunta tupaan jo heti toteamalla, että kunnilla ei ole varaa kompensaatioihin. Kompensaatio koskisi kilpailukykysopimuksen yhteydessä olleen leikkauksen kahta jäljellä olevaa vuotta. Järjestöt ovat vaatineet työnantajilta korvausta 150 miljoonaa euroa per vuosi.

Jos kompensaatiota tulee summa x, siitä menee suoraan myös summa x valtion verotukseen.

Paavola painottaa, että Super ei pyydä mitään, mikä olisi mahdotonta. Hän kertoo liiton laskeneen tarkkaan jäsenistönsä verokertymätulon.

– Ja pitää muistaa , että julkisen puolen palkoista menee verotuloina työnantajalle aika paljon. Sen takia kompensaatio on mahdollista. Sitä paitsi ilman kikyä kunnilta menisi lomarahoihin vuosittain 320 miljoonaa euroa.

Valtiota on huudettu myös apuun väännössä kunta-alan työntekijöiden lomarahaleikkausten kompensoinnissa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) painotti tänään, että ”valtiolla ei ole mitään massia, mistä niitä rahoja antaisi”. Paavola toteaa, että ”pitää nyt katsoa”.

– Pitää muistaa, että jos kompensaatiota tulee summa x, siitä menee suoraan myös summa x valtion verotukseen ja arvonlisäverojen kautta toinen mokoma lisää.

Ja mitä kunnan työntekijät sitten ”ylimääräisellä” kompensaatiorahalla tekisivät?

– He eivät käyttäisi rahaa ostamalla Pariisista autoja tai turkkeja. He käyttäisivät sen lähikaupassa normaalin arjen pyörittämiseen, Paavola huomauttaa.

Työvuorolistoja muutetaan päivittäin.

Kunta-alan palkansaajajärjestöt ovat vahvistaneet vaatimuksiaan ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla. Julkis- ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kielto alkoi jo maanantaina pääkaupunkiseudun metro- ja raitioliikenteessä.

Sama kielto koskee tiistaiaamusta Superin, Tehyn, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon sekä Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäseniä. Liittojen jäsenet tekevät normaalit työvuoronsa, mutta eivät jousta ylitöillä tai vuoronvaihdoilla.

Paavola luottaa, että moni superilainen pitää kiinni kiellosta.

– Mutta mitä olen vastaillut viime päivinä jäsenten kysymyksiin, olen huomannut kauhukseni, kuinka äärimmäisen kilttejä ja venyviä työntekijöitä he ovat.

Superin puheenjohtajan mukaan työvuorolistoja muutetaan päivittäin. Esimerkiksi jos työvuoron pitäisi alkaa kello 13, viime hetkillä tuleekin pyyntö tulla töihin jo kello 10.

– On tämä ennenkuulumatonta, että nykypäivänä toiminta on tällaista, Paavola puuskahtaa.

Työnantajilta ei ole tullut myöskään vielä konkreettista tarjousta palkankorotuksista. Silja Paavola toteaa, että Super ei ole asettanut mitään takarajaa, jolloin työehtosopimus pitää olla valmiina.

– Se olisi typeryyttä. Nyt neuvotellaan.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat