Politiikka
24.8.2022 08:11 ・ Päivitetty: 24.8.2022 08:11
”Emme voi olla liian turvassa” – Tuppuraisen mukaan Suomen turvallisuus edellyttää, että käytössä on useita eri toimintavaihtoehtoja
Suurlähettiläspäivillä puhunut eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) painotti Suomen turvallisuus edellyttävän, että Suomella on käytössään useita eri toimintavaihtoehtoja ja useita optioita lunastettavana.
Tuppurainen summasi puheessaan, että turvallisuuden ydinasioissa Suomi on omaksunut kaksi hyvää ja perusteltua näkökohtaa.
”Ensinnäkin: pidämme vahvaa ja itsenäistä maanpuolustusta arvossa. Toiseksi: olemme päättäneet hakea jäsenyyttä puolustusliitto Natossa”, hän sanoi.
”Vahva maanpuolustus on yksi Suomen turvallisuuden perustekijöistä. Se edellyttää riittävää varustelun tasoa, asevelvollisten reservin kouluttamista ja Ukrainassa käytävän sodan analysointia. Vahva maanpuolustus on välttämätön, mutta ei kuitenkaan riittävä perusta turvallisuudelle”, hän jatkoi.
Suomen turvallisuus edellyttää liittolaisia, ja Nato-jäsenyys on oman puolustuksen ohella turvallisuuden toinen tukijalka, Tuppurainen kiteytti.
”Ratifioinnit ovat edenneet erittäin nopeasti. Ongelmaksi mainittua Turkkia voimme joutua odottamaan, mutta sen suhteen pitää muistaa malttaa mielensä: meillä ei ole ongelmia Turkin-suhteissa, joten asia ratkeaa varmasti”, hän sanoi.
”Naton voima perustuu kuitenkin selkeästi sen mahtavimpaan jäseneen, Yhdysvaltoihin. Tällä hetkellä se tuntuu lujalta perustalta. Nato – ja yhteistyö Euroopan kanssa – on presidentti (Joe) Bidenin ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohta, ja tuki ulottuu Bidenin demokraattien ohella myös republikaaneihin. Republikaanien valtuuskunnat ovat käyneet Suomessa tukea vakuuttamassa. Itse sain vahvan luottamuksen tunteen tavatessani Washingtonissa hyvin suljetussa tilaisuudessa keskeisiä republikaanisenaattoreita ja muita puolueen raskaan sarjan vaikuttajia. Tuki oli ehdoton”, Tuppurainen kertoi.
Emme voi olla liian turvassa.
OMAAN VOIMAAN ja Natoon luottaminen on Tuppuraisen mukaan hyvä lähtökohta, mutta hänen mukaansa kaiken ei voi katsoa tulevan niillä valmiiksi.
”Emme saa ajatella, että voimme luopua kaikesta muusta ja pitää turvallisuuden lisäämistä tarpeettomana painolastina. Emme voi olla liian turvassa.”
Tuppuraisen mukaan Suomen on varauduttava siihen, että turvallisuuden takeeksi on vaihtoehtoja. Ministerin mukaan on paikallaan palauttaa mieleen, että Euroopan unioni on alusta alkaen ollut Suomelle turvallisuusratkaisu.
”EU on turvallisuusyhteisö, ja on Suomen etujen mukaista vahvistaa EU:ta turvallisuuden tuottajana. Vahva ja yhtenäinen EU on Suomen etu, haluamme kaikin tavoin vahvistaa Euroopan unionia.”
”Nato-hakemus ei ole ollut meille ennen näkemätön harppaus länteen. Emme olleet harmaalla vyöhykkeellä emmekä puolueeton tammikuussa 2022. Olimme ja olemme EU:hun vahvasti ankkuroitunut jäsenmaa, osa arvoyhteisöä. Pidämme selvänä, että EU ei voi hyväksyä sen jäsenvaltion miehittämistä tai sotilaallista alistamista.”
Hän muistutti, että EU:n keskinäinen solidaarisuus on nyttemmin myös oikeudellisesti vahvistettu artiklalla 42.7.
”Strateginen kompassi viitoittaa tietä eteenpäin. Meidän täytyy puolustaa muita jäseniä ja me voimme odottaa tukea muilta. Sitoumus perustuu jäsenmaiden keskinäiselle solidaarisuudelle. Suomi ymmärtää vastuunsa: yhteisvastuu on myös Suomen EU-linja.”
Tuppurainen muistutti myös, että EU on merkittävä ja oikeastaan ainoa toimija, joka voi tukea Euroopan turvallisuutta sitä uhkaavalta energiakriisiltä.
Tuppurainen painotti myös, että monenkeskisten, institutionaalisten turvallisuusrakenteiden lisäksi tarvitaan myös suoria yhteyksiä Suomelle tärkeisiin, ystävällismielisiin maihin. Erityisen merkittävinä nosti esiin muiden muassa Iso-Britannian ja Ranskan.
VENÄJÄ ON osa Euroopan turvallisuusjärjestelmää, ministeri Tytti Tuppurainen huomautti puheessaan.
”Venäjällä on paikka Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa. Tietysti sillä on. On kuitenkin lopulta alettava uskoa, mitä Venäjän johto sanoo ja tekee. Kun V. Putin sanoi Neuvostoliiton hajoamista 20. vuosisadan suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi, hän tarkoitti, että se hajoaminen on korjattava. Kun hän sanoi, ettei Ukraina ole kansakunta, hän tarkoitti, että Ukraina on lakkautettava. Kun hän vertasi tätä päivää Pietari Suuren aikaan, hän kertoi, mitä on tulossa.”
Tuppurainen totesi Venäjän itse ja omasta aloitteestaan asettuneen länttä vastaan ja osoittaneen olevansa valmis rajattomaan voimankäyttöön.
”Muun Euroopan on oltava valmis yhteiseen puolustukseen, demokratioidemme ja vapautemme puolustukseen.”
”Venäjällä on paikka Euroopan turvallisuusjärjestelmässä. Se on samankaltainen kuin Neuvostoliiton paikka oli kylmän sodan aikana: ei turvallisuuden edistäjä, vaan Euroopan haastaja. Paikka se vastapuolen paikkakin on.”
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.