Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Empaattinen hoksaa tämänkin muita voimakkaammin: Mitä kertoo koiran ilme, voidaanko olla kavereita?

Mitä enemmän ihmisellä on myötäelämisen kykyä, empatiaa, sitä herkemmin ja voimakkaammin hän tulkitsee myös koirien ilmeitä.

Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksesta. Tulokset osoittavat ensimmäistä kertaa sen, että ihmisen empaattisuus vaikuttaa myös lemmikkikoirien ilmeiden hahmottamiseen.

– Empatia vaikutti arvioihin koirien ilmeistä jopa enemmän kuin kokemus koirista, todennäköisesti koska kasvot ovat ihmiselle biologisesti hyvin tärkeä ärsyke, tutkijatohtori Miiamaaria Kujala pohtii.

Ei sentään kokemus nelijalkaisista ystävistä ole hukkaanheitettyä: Edelliset tutkimukset osoittavat, että kun katsotaan koiran koko kehonkieltä, aiempi kokemus voimistaa arvioita.

Myötäelävät ihmiset “lukevat” myös toisten ihmisten ilmeitä nopeammin, tarkemmin ja usein myös voimakkaammin kuin vähemmän empaattiset.

Kujala arvioi, että koirien kohdalla ihmiset ssaattavat myös ylitulkita niiden ilmeitä.

– Empatia voimistaa ja nopeuttaa koiran kasvonilmeiden arviointia, mutta tarkkuutta ei toistaiseksi voida määritellä täsmällisesti.

Lisää aiheesta

Koiran iloa saattaa olla vaikea tunnistaa kasvojen ilmeistä.

Kasvonilmeisiin perustuvaa kommunikaatiota sosiaalisilla nisäkkäillä on tutkittu vuosikymmeniä. Jo Charles Darwin näki yhtäläisyyksiä nisäkkäiden ilmeissä. Lajienvälisiä yhteyksiä tunneilmeissä on alettu ymmärtää kuitenkin vasta nykypäivänä.

Animal Mind -tutkimusryhmä on jo aiemmin osoittanut, että koirat tunnistavat selvästi sekä ihmisten että koirien uhkaavat ilmeet.

– Uhkaavia koiria ne katsoivat pitkään ja ihmisistä ne käänsivät katseensa nopeasti pois. Vastaavasti myös ihmiset tunnistivat koirien uhkaavat ilmeet hyvin ja arvioivat ne paljon voimakkaammiksi kuin ihmisten vastaavat ilmeet, Kujala kertoo.

Sen sijaan ihmiset arvioivat iloiset kasvot voimakkaammiksi toisilla ihmisillä kuin koirilla. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa johtua taipumuksesta kokea lähtökohtaisesti oman lajin kasvot miellyttävämpinä.

Toisaalta koiran iloa saattaa olla vaikea tunnistaa kasvojen ilmeistä. Tästä kertoo se, että kokeneet koiraihmiset arvioivat koiran iloiset kasvot iloisemmiksi kuin maallikot.

Animal Mind -ryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ja tutkii eläinten mieleen liittyviä ilmiöitä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE