– En halua ryhtyä tässä Lauri Kivisen eroa vaatimaan. Ylen johtaminen on ollut kuitenkin hyvin paljon sitä, että toimitusjohtaja on pitänyt hyvät yhteiskuntasuhteet poliitikkoihin. Aiemmin ne olivat puolueiden luottomiehiä ja nykyisellä johtajalla on ammatillisesti ennen kaikkea suhdetoimintatausta. Nyt tarvittaisiin johtamista, jossa ymmärretään myös sisältöä ja omataan visio ja näky siitä, mikä Ylen tehtävä on.

Ylestä eroavan Jääskeläisen tausta oli uutistoiminnassa. Kantolan mukaan Jääskeläinen on lisäksi joutunut ottamaan lobbaustehtäviä itselleen, vaikka tämä tehtävä kuuluu toimitusjohtajalle.

– Jos yhtiön ylin johto ei pidä yhtiön lippua korkealla, niin ongelma valuu alaspäin ja roolit menevät sekaisin. Ei voi olla päätoimittaja, joka lobbaa samaan aikaan poliitikoilta rahaa. Sellaista tilannetta ei pitäisi päästää syntymään. Tilanteen syntyminen on tietysti toimitusjohtajan ja hallituksen vastuulla.

– Meillä on selvä vastuunjako. Toimitusjohtaja ei osallistu toimitukselliseen työhön ja sen suunnitteluun kuin resurssitasolla, kun puhumme budjetista ja sen jaosta.

Sisältöasiassa Kivinen tuo esiin Ylen monitahoisuuden.

– Meillä substanssi ulottuu radion sinfoniaorkesterista lastenohjelmiin ja teknologiasta rautaiseen tutkivaan journalismiin. Yleensä johtamisessa pärjää ja saa hyvät lähtökohdat henkilö, joka osaa näitä näkökulmia sovittaa yhteen. Se on tietysti työ, jota olen yrittänyt tehdä tässä omassa roolissani.

Kivisen analyysin mukaan Jääskeläisen näkökulmat on kyseenalaistettu erityisesti talon ulkoa, eikä kohua Jääskeläisen ympärillä ole saatu katkaistua.

– Meillä on selvät periaatteet journalistisesta linjasta. Ne perustuvat aivan yksiselitteisesti totuudenmukaisuudelle, olennaisuudelle ja monipuolisuudelle.

Kivisen mukaan vaikeaa Jääskeläiselle on ollut nimenomaan toimeenpano ja sen tuloksellisuus sekä se, kuinka journalistisia arvoja sovelletaan.

Myös useat Ylestä eronneet toimittajat ovat kritisoineet Jääskeläisen journalistista linjaa julkisuudessa, minkä lisäksi Jääskeläisen toimia on kyseenalaistettu myös Ylen omissa ohjelmissa.

– Tämä liittyy journalismin haastavuuteen ihan jokaisessa tilanteessa. Kuinka mitoitetaan erilaisia asioita? Mikä on ote, jolla uutisointia toteutetaan? Mitä pannaan toimeksi. Miten painotetaan erilaisia kysymyksiä? Nämä ovat hyvin tulkinnanvaraisia asioita toimituksessa, jossa päätoimittaja joutuu vastaamaan ratkaisuista.

Kivisen mukaan myös Jääskeläinen itse on myöntänyt, että selkeitä virheitä on tullut tehtyä.

– Atte itse on sanonut ja yhteisesti olemme todenneet, että kyllä virheitä on sattunut. Ja sellaista elämä joskus on, että virheitä sattuu. Niistä seuraamuksista ei ole päästy yli, ja se on tässä se harmi ollut. Emme ole päässeet kääntämään uutta lehteä näiden kiistojen jälkeen.

Jääskeläinen ei ole halunnut kommentoida asiaa STT:lle.

STT–MIKKO GUSTAFSSON