Mielipiteet
9.6.2022 11:23 ・ Päivitetty: 9.6.2022 11:31
En minä muuta hyvinvointialueelle asumaan
Vuosi 2023 on jo tänään historiaa. Ei toki ajallisesti, mutta tulevaa historiaa se on yhteiskunnallisten isojen muutosten vuoksi. Uuden vuoden alussa kuntien rinnalla aloittavat uudet itsenäiset hyvinvointialueet. Syntyy historiallinen uusi kuntien ja hyvinvointialueen muodostama suoran demokraattisen päätöksenteon ja siihen nojaava itsenäisten toimijoiden aluerakenne.
Turvallisuuspolitiikan mannerlaattojen liikahdukset ja niihin liittyvät varautumisen välttämättömät ratkaisut kaikissa muodoissaan koskettavat myös meitä kaikkia. Vuoden 2023 huhtikuun eduskuntavaaleissa ratkaistaan lyhyen ja pitkän ajan kansallisen kestävyyden peruslinjat.
Tulevaisuuden ennustaminen on aina ollut vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on tulevan vuodenvaihteen kansallisessa, eurooppalaisessa ja laajemmin kansainvälisessä maisemassa. Nopeassa muutoksessa tarvitaan osaamista ja rohkeutta tehdä päätöksiä tässä ja nyt. Tärkeää on muistaa, että niiden perustelut ja vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteemme. Vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus ovat edelleen kantavia periaatteita!
Hyvinvointialueen valtuusto päättää sote- ja pelastuspalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Operatiivinen johto ja ammattihenkilöstö vastaavat toiminnasta ja sen kehittämisestä. Uusi päätöksenteko ja palvelujen jatkuvuus kohtaavat vuoden 2023 alussa. Huolta on kannettu uuden organisaation henkilöstö- ja taloushallinnon sekä päätöksenteon ja johtamisen onnistumisesta. Erityisesti palvelujen jatkuvuudesta vuodenvaihteen yli pitää olla huolissaan. Jokapäiväisessä elämässä ei saa tulla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatkoksia.
Sairastavuutta kuvaavat uudet tilastot kertovat terveydenhuollon palvelujen tarpeen kasvusta. Sosiaalihuollon palvelujen tarpeessa ei näy laantumisen merkkejä. Viimeisimmät väestöä koskevat tilastotiedot ja ennusteet kertovat hieman kärjistäen myös selkeän viestin: väestön kasvu on yhä enemmän maahan muuton varassa, ikäryhmien kokoerot kärjistyvät ja asuminen hajautuu enemmän. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon kiperät ratkaisut nyt ja pidemmällä katsannolla on tehtävä – mistä ja miten palvelut saadaan.
Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty, on tapana sanoa. Vaikka uuden tekeminen on pitkä prosessi ja olemme sen alkutaipaleella, puoliksi tehty ei riitä. Vain avoimesti ja yhdessä tekemällä iso palvelujen ja hallinnon rakennemuutos onnistuu.
On ollut oikein, että katse ja keskustelut ovat kiinnittyneet uusien hyvinvointialueiden rakentamiseen viime vuosien aikana. Väestötason ja yhteiskunnan muutokset puraisevat kipeästi myös hyvinvointialueen kuntien kykyä turvata kuntapalveluja ja vahvistaa elinvoimaa. Hyvinvointialue ja kunta soutavat samassa veneessä.
Kunnat ovat vuoden 2023 alussa uusien mahdollisuuksien edessä, kun iso osa kunnan palveluvastuista ja samalla tuloista siirtyvät hyvinvointialueelle. Kuntataloudessa tulojen ja menojen suhde sekä investointien ja käyttötalousmenojen tasapaino ovat ratkaisevia. Kunnan mahdollisuus on oman toiminnan rohkea arviointi ja perusteellinen keskustelu väestön pito- ja vetovoimatekijöistä. Niillä rakennetaan kunnan ja kuntalaisten elinvoimaa, turvallisuutta ja kestävyyttä.
Kun sinä, minä ja me kaikki asumme kunnassa, voisiko vuosi 2023 olla ihmisen ja kunnan vuosi?
Kirjoittaja on sosiaalineuvos ja yhteiskuntatieteiden tohtori Seinäjoelta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.