Ensi kertaa kampajansa aikana vaalitenttiin suostunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö selviytyi Mustakallion mukaan mallikkaasti.

– Hän jatkoi koko tentin läpi hyvin itsevarmalla ja rennolla otteella. Hän esitti paljon välikommentteja ja nauratti yleisöä. Niinistöllä oli voimakas kehonkieli. Hän selitti asioita käsillään ja piti jopa piti jopa pienoisluentoja etusormi pystyssä. Kaikki tämä kertoo johtajuuden elkeistä.

Niinistö hallitsi Mustakallion mukaan myös sisällöt, kun aiheena oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Niinistö pyrki puuttumaan häneen kohdistuvaan arvosteluun aika herkästi, kuinka kärkäs hän oli?

– Kun nyt seurataan näitä vaalitenttejä eteenpäin, voi olla, että tämä on sellainen heikkous, johon vastustajat yrittävät puuttua ja vähän hermotuttaa häntä.

Erottuiko Niinistölle selkeää haastajaa?

– Samalla tasolla ulko- ja turvallisuuspoliittissa kysymyksissä painivat Haavisto ja Vanhanen. Vanhanen yllätti minut hyvin positiivisesti. Hän oli kovan substanssin tasolla hyvin vahva, mutta myös hänen esiintymisensä oli itsevarmaa. Hän nojautui eteenpäin, otti osaa keskusteluun aktiivisesti ja tuki omaa viestiään käsien eleillä ja kehon kielellä. Kaikessa näkyi sekä vahva osaaminen että itsevarmuus omaan osaamiseen. Nämä ovat kaikki hyviä viestejä mahdollisille äänestäjille.

Mustakallion mukaan tentissä pääsi esiin myös kaksi selkeästi omalla asiallaan erottunutta ehdokasta, perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari ja RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds.

– Torvaldsilla on vahva Nato-kortti ja hän esiintyi vähän siihen tyyliin, että hän ehkä itsekin tietää, ettei hänellä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Hän ei yrittänyt varmistella ja puhui vieraan valtion päämiehestä vähintäänkin epähienolla tavalla viitatessaan Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin enemmän lääketieteellisenä tapauksena. Matti Vanhanen huomautti hänelle, ettei tämä välttämättä ole kauhean valtiomiesmäistä käytöstä. Torvalds myös virnuili joillekin Huhtasaaren vastauksille.

Mustakallion mukaan Torvaldsilla on mahdollisuus sekoittaa pakkaa Nato-kortillaan tulevissa keskusteluissa ja saada muista ehdokkaista irti jotakin uutta.

– Tässäkin tapauksessa sellaista vähän tuli, jos mietitään Sauli Niinistön mainintaa siitä, että liittoumia kyllä syntyy itsestään hädän hetkellä. Niinistö sanoi sen kaksi kertaa. En ole kuullut sitä ikinä ennen häneltä.

Oliko Niinistön näkemys seurasta Torvaldsin provosoinnista?

– Se ei välttämättä ollut seurausta Torvaldsin provosoinnista. Käsitykseni Niinistöstä on se, että hän aika pitkälti aiemmin on miettinyt mitä hän tulee sanomaan.

Mustakallion mukaan moni odotti Huhtasaarelta enemmän provosointia ja riidan haastamista, mutta tentin asiallinen luonne ei antanut siihen hirveästi mahdollisuuksia.

– Yleisesti tentti oli hieman tunnusteleva ja varsin kohtelias ja sellainen, jossa ehdokkaat eivät keskutelleet kovin paljon keskenään vaan enemmänkin vastailivat kysymyksiin, joita EVAn Matti Apunen heille esitti.

– Huhtasaari erottui sillä, että hänellä oli monissa asiossa voimakkasti muista eroavat näkemykset kuten vahva EU-kriitiikki ja Yhdysvaltain politiikkaa puolustava näkemys.

Huhtasaari oli muun muassa sitä mieltä, että presidentille tulisi antaa valtaoikeudet hajottaa hallitus tarvittaessa, mutta keskustelu jäi siihen.

– Kieltämättä, tässä voi olla sellainenkin vaara, että koska Huhtasaari on profiloitunut aika vahvastikin vaihtoehtoehdokkaana, niin kaikkia hänen näkemyksiään ei ole julkisuudessa otettu niin vakavasti. Tällaisetkin heitot ehkä ohitetaan eikä niistä keskustella. Minun mielestäni siitäkin olisi voitu esittää jatkokysymys.

SDP:n Tuula Haatainen esitti jälkikäteen toivomuksen, että tentissä olisi keskusteltu enemmän laajasti ymmärretystä turvallisuudesta, joka koskettaa myös kansalaisyhteiskuntaa.

– Tällaisessa keskutelussa on pakko päästä erottautumaan eikä etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Huhtasaarta ja Torvaldsia lukuunottamatta ole ehdokkaiden välillä hirveän voimakkaita eroja. Haatainen luotti sanojensa voimaan, mutta kuuntelijalle tuli olo, että välttämättä tämä ulko- ja turvallisuuspolitiikan niin sanottu kova ydin ei tuntunut hänellä olevan ihan samalla tasolla kuin Niinistöllä, Vanhasella ja Haavistolla. Hän ei sillä tavalla tässä tentissä pääsyt nousemaan erityisesti näkyviin.

Pekka Haavisto oli viime presidentinvaalien kakkoskierroksen haastaja. Näyttikö siltä, että hän olisi löytämässä taas samanlaisen vaihteen?

– Sitä on mahdotonta vielä ennustaa. Tentissä oli tuttua Pekka Haavistoa. Hän on ulko- ja turvallisuuspoliittissa kysymyksissä hyvin hioutunut. Hän on omalla tontillaan ja pystyy esittämään aika rohkeasti näkemyksiään, koska hän tuntee nämä kysymykset. Hänen esiintymisensä oli välitöntä, vaivatonta ja rentoa.

Niinistö on muuttunut tässä välissä pahemmaksi haastajaksi ulko- ja turvallisuuspoliittisesti?

– Kieltämättä. Nyt selvästikin hänen aikansa tasavallan presidenttinä on koulinut hänestä aikamoisen tekijä. Tätä hän siellä väläyttelikin.

– Hän mainitsi kuinka hän on tavannut maailman johtajat ja hän on kiinnostunut mitä heidän takaraivossaan pyörii. Hän antoi ymmärtää tuntevansa heidät henkilökohtaisesti. Niinistö sitoi aika paljonkin henkilöön näitä globaalin turvallisuuspolitiikan suuri linjoja. Hän myös mainitsi tämän transponderiasian myönteisenä esimerkkinä siitä miten on saatu turvallisuutta ehkä hivenen verran kehitettyä Itämeren alueella ja sehän oli hänen aloitteensa. Hänellä on tällaisia ehdottomia valtteja puolellaan istuvana presidenttinä.