Politiikka
31.8.2017 11:07 ・ Päivitetty: 31.8.2017 11:07
Energiateollisuudelta rapsakkaa kritiikkiä: Budjettiriihen päätökset syövät eväitä Suomen kilpailukyvyltä
Hallitus esittää voimalaitosten kiinteistöveron tuntuvaa korottamista vuoden 2019 alusta. Muutos nostaisi voimalaitosten verorasitetta 13 prosentilla ja koskisi tuuli-, vesi- sekä ydinvoimaa.
Energia-alaa edustavan Energiateollisuuden (ET) toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan esityksestä ei välity ymmärrys sähköntuottajien vaikeaan kilpailutilanteeseen, eikä sen kohdistumisesta vain pieneen joukkoon tuottajia.
– Korotus kohdistuu kotimaiseen ja päästöttömään sähköntuotantoon. Suomessa sähköä tuottavat voimalaitokset ovat heikkojen sähkön markkinahintojen takia jo nyt tilanteessa, jossa voimalaitoksiin investoimista joudutaan jatkuvasti pohtimaan. Esitys on voimakkaassa ristiriidassa päästöttömän sähköntuotannon edistämisen kanssa.
– Samaan aikaan Ruotsissa alennetaan voimalaitosten veroja ja huolehditaan muutoinkin toimintaympäristöstä. Hallituksen esityksellä vaikeutetaan suomalaisten päästöttömän sähkön tuottajien kilpailuasemaa.
– Energia- ja ilmastopolitiikan sekä kotimaisen sähköntuotannon säilymisen näkökulmasta Suomen hallituksen näyttämä suunta on väärä. Aikaisempi yhteisymmärrys verotason kireydestä suhteessa kilpailijamaihin näyttää kadonneen, Leskelä sanoo.
Hämmennystä lisää se, että veroesityksellä hallitus kurittaa vesivoiman tuottajien omaehtoisia mahdollisuuksia toteuttaa kalakantojen hoitotoimia, mutta osoittaa toisaalla lisärahan kalateiden kunnostukseen.
– On valitettavaa, että hallitus ei ole ymmärtänyt korotuksen lisäävän teollisuuden kustannuksia, joita hallitusohjelmassa luvattiin olla kasvattamatta. Lisäksi esitystä jo pitkälle valmistellut valtiovarainministeriö hyvän lainvalmistelun hengessä unohti lähettää esityksen lausuntopyynnön niille, joita asia koskettaa, Leskelä pahoittelee.
Lisää aiheesta
Kaukolämmön ja yhteistuotannon kilpailukykyä heikennetään jälleen
Hallitus esittää 45 miljoonan euron korotuksia lämmityspolttoaineiden veroihin vuodelle 2018. Valtiontalouden kehyksissä korotus oli sovittu tehtäväksi vuoden 2019 alusta, joten hallitus poikkeaa tältäkin osin omista sopimuksistaan.
– Sekä korotuspäätös että aikataulun muutos ovat osoitus epäjohdonmukaisesta päätöksenteosta. Korotus heikentää kaukolämmön sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukykyä ja nostaa erityisesti kaupungeissa asumiskustannuksia, ET:n Leskelä harmittelee.
Ratkaisuksi hiilidioksidipäästöjen verotus
Hallitus on asettanut itselleen tavoitteen puolittaa fossiilisen öljyn käyttö lähimmän 13 vuoden aikana. Energiateollisuuden mukaan tavoite olisi saavutettavissa pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella päätöksenteolla.
– Hallitus saavuttaisi asettamansa tavoitteet parhaiten siirtämällä verotuksen painopistettä hiilidioksidipäästöjen verottamisen suuntaan. Se tarkoittaa energiakomponentin tuntuvaa alentamista ja hiilidioksidikomponentin korottamista vastaavasti, ET:n toimitusjohtaja Leskelä sanoo.
Toimenpiteellä edesautettaisiin fossiilisen tuontiöljyn korvautumista bioöljyllä ja muilla uusiutuvilla ratkaisuilla sekä parannettaisiin hieman maakaasun asemaa suhteellisen vähäpäästöisenä polttoaineena.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.