– Siirtohintojen nousu on ollut toimitusvarmuutta koskevien parannusten valitettava, mutta välttämätön seuraus, sanoo Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.

Kritiikin mukaan sähkönsiirtoyhtiöt ovat keränneet kohtuuttomia voittoja toimitusvarmuuden varjolla.

Nurmen mukaan sähkön jakeluverkkojen toimitusvarmuus on parantunut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Hän huomauttaa, että esitetyt vaihtoehdot eivät pääsääntöisesti toimisi tarkoituksenmukaisesti.

Kotitalouksien verottomat ja inflaatiokorjatut siirtohinnat ovat nousseet noin 30 prosenttia vuosien 2010 ja 2019 välillä. Viime vuonna suomalaisen kotitalouden maksama siirtohinta oli hieman eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella.

Siirtoyhtiöt hyvin erilaisia

Energiavirasto muutti vuonna 2013 annetun uuden sähkömarkkinalain perusteella valvontamenetelmiä vuonna 2016 alkaneelle valvontajaksolle. Hinnoittelun kohtuullisuuden rinnalle virasto nosti aiempaa keskeisemmäksi tavoitteeksi sähkönjakelun toimitusvarmuuden.

Energiavirasto arvioi tuolloin, että toimitusvarmuuden parantamisen johtavan siirtymäaikana yhtiöstä, sen toimintaympäristöstä ja verkon kunnosta riippuen 0–40 prosentin hinnankorotuksiin.

Virasto huomauttaa, että jos valvontamenetelmiä ei olisi muutettu, useat sähkön jakeluverkonhaltijat eivät olisi voineet vuosina 2016–2019 toteuttaa toimitusvarmuusinvestointeja lainsäädännön edellyttämässä aikataulussa.

– Tehtävämme on, että kaikki yhtiöt pystyvät toteuttamaan lakisääteiset velvoitteensa, Nurmi sanoo.

Hänen mukaansa yhtiöt ovat hyvin erilaisia. Suomessa on 77 sähkön siirtoyhtiöta.

Sähkömarkkinalaki muuttumassa

Energiaviraston selvitys on laadittu työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä sähkömarkkinalain muuttamista koskevan lainvalmistelun taustaksi.

Hallitus on lähiaikoina antamassa eduskunnalle esityksen sähkömarkkinalain muuttamisesta. Keskeisenä tavoitteena on antaa Energiavirastolle uusia työkaluja, joiden avulla voidaan vaikuttaa siirtohintojen kehitykseen vaarantamatta modernin yhteiskunnan edellyttämien toimitusvarmojen ja älykkäiden sähköverkkojen kehittämistä.

– Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantuminen on jo saatu nykyisten valvontamenetelmien ohjausvaikutuksilla onnistuneesti vauhtiin, Nurmi huomauttaa.

Valvontamenetelmissä useita kehittämiskohteita

Energiavirasto arvioi, että valvontamenetelmien tärkeimpiin kehittämiskohtiin valvonnan oikean tasapainon saavuttamiseksi kuuluu muun muassa tuottopohjassa käytettyjen yksikköhintojen päivittäminen.

Yksikköhintojen päivittäminen pienentäisi yhtiöiden tuottopohjaa. Kohtuullisen tuottoasteen päivittäminen alentaisi tuottoprosenttia.

Tarkoituksena on ottaa huomioon vuodesta 2016 lähtien tapahtunut olennainen investointikustannusten lasku sekä mahdollistaa investointien kustannustehokkuuden arviointi.

Toinen tavoite on kohtuullisen tuottoasteen tason määrittäminen. Tavoitteena on ottaa huomioon toimitusvarmuusvaatimusten toteuttamisen aikataulun pidentyminen. Tarve on myös toimitusvarmuuskannustimesta.

STT–Antti Autio