Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 60 prosenttia palkansaajista on havainnut työpaikallaan kiusaamista joko kollegoiden, asiakkaiden tai esimiesten taholta ainakin joskus. Hyvin harva on sitä kuitenkaan havainnut toistuvasti.

Havaintojen perusteella kiusaajat ovat useammin kollegoita tai asiakkaita kuin esimiehiä. Eniten kiusaamista ilmenee hoitajien, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden, opettajien sekä suojelu- ja vartiointityöntekijöiden keskuudessa.

– Se voi olla huutamista, haukkumista, toisen työn mitätöintiä tai ammatillisen pätevyyden kyseenalaistamista, sosiaalista eristämistä, mutta myös kohtuutonta valvontaa tai kohtuuttomia vaatimuksia, Kalavainen luettelee.

Kalavaisen mukaan työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutumisella voi olla monenlaisia seurauksia. Kiusattu saattaa kokea stressiä, ärtyneisyyttä sekä keskittymis- ja univaikeuksia. Myös ammatillinen omanarvontunto voi heikentyä: herää huoli siitä, mihin pystyy ja mitä kaikkea osaa.

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijan Seija Moilasen mukaan työpaikkakiusaamistilannetta pyritään valitettavan usein ratkaisemaan niin, että kiusaamista kokenut siirretään toisiin työtehtäviin tai eri työyksikköön.

– Yksilötasolla ei ole lainkaan harvinaista myöskään se, että kiusaamista kokenut päätyy jopa vaihtamaan työpaikkaa. Myös sairauslomat ovat tavallisia työpaikkakiusaamistilanteissa.