Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen pohti muun muassa kysymystä lasten poissaoloista, kun peruskoulut jälleen käynnistyvät lähiopetuksena 14.5.

Heinonen muistutti, että poissaoloon tarvitaan huoltajien hakemus. Se voidaan myöntää erityisen syyn perusteella. Harkinnan tekee koulu. Koulun täytyy omassa harkinnassaan ja päätöksenteossaan kohdella kaikkia oppilaita samalla tavalla.

– Yksittäisen oppilaan opetus voidaan poikkeuksellisesti antaa etäopetuksena, jos siihen on oppilaan terveydentilaan liittyvä syy. Etäopetuksen käyttämisestä tulee tehdä perusopetuslain mukainen hallintopäätös erityisten opetusjärjestelyjen käyttämisestä, Heinonen sanoi.

Media kysyi Heinoselta tarkennusta, onko erityinen syy poissaoloon se, että vanhemmat eivät halua lähettää lastaan kouluun sen vuoksi että lapsi saisi koronan? Jos lapsi ei kertakaikkiaan tule kouluun, miten opettajan on toimittava?

– Todennäköisesti silloin lupaa haetaan pidemmälle ajalle kuin yksittäisille päiville, jolloin koulun rehtori tekee harkinnan. Kun lainsäätäjä on kirjoittanut perusopetuslakiin, että on oltava erityinen syy, lainsäätäjä on tarkoittanut erityinen sanalla jotakin. Se tarkoittaa sitä, että täytyy olla jokin peruste, jolle luvan myöneäminen perustuu. Eri koulut tekevät itsenäisesti tämän harkinnnan, Heinonen vastasi.

– Joissain kouluissa on lähdetty siitä, että luotetaan vanhempien arvioon tässä suhteessa. Olennainen kysymys on se, että kaikkia oppilaita kohdellaan samalla tavalla kun erityisen syyn soveltamista toteutetaan.

Tilaisuuteen osallistuvat opetusministeri Li Andersson (vas.), pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen Opetushallituksesta sekä lasten infektiolääkäri Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Opetusministeri Li Andersson totesi tiedotustilaisuudessa, että peruskouluissa sovelletaan jatkossa normaalin ajan lainsäädäntöä valmiuslain sijaan. Etäopetuksesta siirrytään 14.5. lähiopetukseen. Kouluissa on erityisjärjestelyjä. Viranomaiset ovat ohjeistaneet koulutuksen järjestäjiä. 

Kouluihin luodaan väljyyttä tilajärjestelyillä ja opetuksen porrastuksilla. Käsihygieniasta huolehditaan tarkoin. Opetusryhmiä pidetään toisistaan erillään.

Riskiryhmiin kuuluvien osalta arvion kouluun paluun turvallisuudesta tekee hoitava lääkäri tai työterveyshuolto yhdessä työnantajan kanssa. Edelleen on tärkeää muistaa, että flunssaoireisena ei pidä tulla päiväkotiin, kouluun eikä töihin.

Varhaiskasvatuksessa lähiopetusta ei ole rajoitustoimien aikana keskeytetty.

– 14.5. alkaen myös suositus lapsen hoitamisesta kotona poistuu.Myös varhaiskasvatukseen palataan erityisjärjestelyjä noudattaen ja lähikontaktien määrää vähentäen.

Varhaiskasvatuksessa henkilöstön tulisi toimia saman ryhmän kanssa eikä pääsääntöisesti siirtyä yksiköistä toiseen.

Lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja vapaassa sivistystyössä hallitus suosittaa pysymään etäopetuksessa kevätlukukauden loppuun.

Näillä koulutusasteilla koulutuksen järjestäjät voivat päättää itse, missä määrin lähiopetusta järjestetään esimerkiksi kokeiden, näyttöjen tai erityisopetuksen mahdollistamiseksi.

Andersson painotti, että hallituksella on myös aina valmius perua rajoitustoimien purkuja tai ottaa uusia rajoitustoimia käyttöön.

Jos yksittäisessä koulussa jatkossa tavataan koronavirustartunta, seurataan tartuntatutilakia. Toimia ovat välitön tartuntaketjun jäljittäminen paikallisesti. Kunnan tartuntataudeista vastaava viranomainen voi tehdä päätöksen koulun kiinteistön sulkemisesta osin tai kokonaan sekä altistuneiden asettamisesta karanteeniin.

Lasten infektiolääkäri Otto Helve THL:stä totesi, että lapset saavat koronavirustartunnan aikuisia selvästi harvemmin. Lasten rooli tartuntojen levittäjänä vaikuttaa olevan pieni. Koronavirus näyttää leviävän lasten keskuudessa huomattavasti heikommin kuin influenssa.

Koulusulkujen vaikutus epidemian kulkuun on tämänhetkisten tietojen valossa Helven mukaan pieni. Helve painotti, että on tärkeää noudattaa ohjeita koulussa. Sairaana, edes lieväoireisena ei pidä tulla kouluun.

Helve totesi kuitenkin myös, että myös lapsilla on todettu vaikeita taudinkuvia. Niitä seurataan tarkasti kansainvälisesti ja myös Suomessa. Etenkin riskiryhmillä tauti voi olla hankala.