Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) piti tänään tiedotustilaisuuden alueensa koronatilanteesta.

Ison–Britannian variantti on silti ylivoimainen valtavirus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirinkin alueella. Muihin Pohjoismaihin Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin verrattuna Etelä-Afrikan variantin osuus on kuitenkin suhteellisesti suurempi alueella.

– Etelä-Afrikan virustyyppi ei ainakaan toistaiseksi vielä ole kyennyt leviämään rajoitustoimenpiteidemme lävitse, vaan tartuntatapausmäärät ovat siis viime viikkoon asti olleet vielä laskevia, Järvinen sanoi.

Järvisen mukaan jatkossa on merkittävää,  miten maamme rajoilla kyetään tunnistamaan tartunnan saaneet ja estämään koronan tulo ja ennen kaikkea leviäminen maan sisällä. Tämä korostuu varsinkin, jos uusia rokotussuojaa kiertäviä virusvariantteja syntyisi.

Euroopan tasolla on rakenteilla EU:n vihreä kortti. Sillä voitaisiin todeta, että henkilö on saanut koronarokotuksen, hänellä on negativiinen tuore testitulos tai hän on sairastanut taudin edeltävän puolen vuoden aikana.

– HUSin näkemyksen mukaan EU:n vihreä kortti on kannatettava. Se tuo selvästi selkeyttä rajaturvallisuuden parantamiseen. Se helpottaa myös käytännön toimintaa ja vähentää väärennöksien mahdollisuutta ainakin EU:n sisäisessä rajaliikenteessä, Asko Järvinen sanoi.

Järvisen mukaan Suomessa on kuitenkin vielä monia ratkaistavia asioita kansallisesti. 

Hän nosti esiin sen, miten rajanylityksessä  suhtaudutaan niihin, jotka ovat saaneet yhden rokotteen, jonka antama suoja on vähän heikompi kuin kahden rokotteen.

– Me emme valitettavasti tiedä kauhean hyvin sitä, miten yhden rokotteen jälkeen ihminen tartuttaa virusta eteenpäin. Tämä on se ongelma, joka täytyisi kansallisesti ratkaista, että riittääkö se suoja.

Järvisen mukaan on todennäköistä, että kun vaikea tauti paljolti estynee, tartuttavuuskin vähenisi yhden annoksen jälkeen. Isossa-Britanniassa ihmisiä on rokotettu Suomen tavoin vasta 3 kuukauden päästä toisella annoksella ja tartuntamäärät ovat tulleet silti voimakkaasti alaspäin.

Siihenkään ei kuitenkaan ole aivan selkeää vastausta, miten pitkälle kaksi rokotusta antaa suojaa. 

– Me tiedämme, että Pfizerin rokotteen valmistaja on puhunut mahdollisesta uudesta rokotteen tarpeesta noin 9 kuukauden kuluttua, Järvinen evästi.

Kansallisesti on Järvisen mukaan tärkeä pohtiaös my, miten suhtaudutaan ihmisiin, jotka tulevat rajan yli maasta, jossa tautitilanne on Suomea pahempi.

– Me tiedämme, että yksi testi rajalla ei yksinään ei ole kovin hyvä tartunnan toteamiseen. Merkittävin tartuttavuus syntyy siitä, että rajan yli tullut sairastuu pian tultuaan, jolloin virusmäärät alkuvaiheessa ovat korkeampia. Me tiedämme, että toinen testi Suomessa otettuna toisi tähän turvaa. Tämäkin täytyisi pohtia ja miettiä. Tämän hetken THL:n suositukset suosittelevat toista testausta 72 tunnin kuluttua rajan ylityksestä.

Järvinen huomautti, että rajaturvallisuuden organisointiin tarvitaan paljon henkilökuntaa.

– Meidän täytyisi myös miettiä, kuinka terveysturvallisuustoiminta tehdään rajoilla niin, että henkilöstö riittää ja samalla kyetään turvaamaan kansalaisten terveyspalvelut.

Järvinen markkinoi HUSissa kehitettyä  FINENTRY-tietojärjestelmää, jolla maahantuloa voitaisiin automatisoita ja henkilökunnan määrää vähentää. Järvisen mukaan järjestelmä nopeuttaisi rajatarkastuksia ja helpottaisi terveydenhuoltoa.

– Sinne voidaan luoda vihreä linja, jolloin esimerkiksi kännykkä tai muu mobiililaite tai tulostettava kortti näyttäisi vihreätä, jos maahantulon edellytykset täyttyvät.

Oranssilla linjalla vaadittaisiin testausta ja punaisella tätäkin enemmän terveydenhuollon toimenpiteitä. Uutta lainsäädäntöä ei FINENTRYÄ varten Järvisen mukaan tarvittaisi.

Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi totesi, että koronamaskeja kannattaa pitää vielä monta viikkoa aivan samoissa tilanteissa kuin aiemminkin.

– Kun rokotuskattavuus nousee toisen rokotuksen myötä varsinkin, tilannetta arvioidaan uudelleen ja annetaan myös kasvomaskien käyttöön uudet ohjeet.

Järviseltä ja Mäkijärveltä tiedusteltiin myös, voiko toisen rokotusannoksen ajankohtaa siirtää kesäloman vuoksi.

Järvisen mukaan tällaiset toiveet ovat tuttuja myös HUSissa. Kunnat kuitenkin organisoivat rokotukset. Järvisen mukaan kuntien kanssa on keskusteltu, että voisi olla hyvä pyrkiä tarkastelemaan rokotusaikoja siten, ettei rokotus ainakaan jää saamatta. Asko Järvisen mukaan myös THL on antanut ohjeita, että kesälomia pitäisi huomioida.

Hankalaa on kuitenkin se, että rokotettavien määrä pitäisi pitää viikkotasolla eri rokotuspaikoissa melko lailla vakiona. 

– Uskon, että kunnat tätä asiaa kukin pohtivat ja pyrkivät ratkaisemaan kohdallaan, Järvinen sanoi.

Jos lomalaiset eivät ilmaannu ottamaan toista annosta, se toisi Järvisen mukaan isoja haasteita rokotukseen. Rokotteita voisi mennä myös hukkaan.

– Vaikka se yksilön kohdalla on pieni asia, koko väestön kohdalla koko rokotusohjelma voi siirtyä eteenpäin ja sitä kautta väestön rokotevasteen saavuttaminen hieman hidastua.

Järvinen ei kuitenkaan usko, etteikö uutta mahdollisuutta saisi, jos rokotus jäisi kesäloman vuoksi käyttämättä.