Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Entinen sisäministeri Kai Mykkänen haluaa hallituksen harkitsevan aidan rakentamista itärajalle – ”Vaikka meille kaikille se on varmasti vastenmielinen ajatus”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, entinen sisäministeri Kai Mykkänen toivoo hallituksen selvittävän, pitäisikö Suomen itärajalle rakentaa aita.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Meille kaikille se on varmasti vastenmielinen ajatus. Samalla, jos rehellisiä ollaan, nythän hallituskin tuntuu lähtevän siitä, että pikakäännytyksiä pitäisi voida tehdä, jos joudutaan Valko-Venäjän tyyppiseen turvapaikanhakijoilla painostamiseen. Jos iso määrä ihmisiä on kävellyt Suomen puolelle ja naapuri ei ota enää takaisin, joutuu kysymään miten pikakäännytys tapahtuisi.

– Silloin seuraava vastenmielinen mutta vääjäämätön kysymys on, olisiko selkein tapa ehkäistä inhimillinen tragedia niin, että rajalla olisi kulkuesteaita, Tällöin vain raja-asemien kautta pääsee Suomeen. Tämä voi tulla lähivuosina ihan vakavasti mietittäväksi, Kai Mykkänen sanoo.

Mykkänen näyttää tulkitsevan sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) eilisen kyselytunnin puheita siten, että kyse olisi pikakäännytyksistä.

– Suomi yhdessä Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden kanssa käy keskusteluja kolmansien valtioiden kanssa siitä, kuinka näitä palautuksia voidaan myös tehostaa, Ohisalo lausui eilen käsiteltäessä keskustan kysymystä hybridioperaatioon varautumisesta.

Mykkäsen aitapohdinnan taustalla on Valko-Venäjän rajojen kärjistynyt tilanne ja huoli siitä, että samalla tavalla väenpaljoutta voisi näkyä joskus tulevaisuudessa myös Suomen rajoilla. Puolan, Latvian ja Liettuan rajoille on saapunut Valko-Venäjän läpi tuhansia siirtolaisia ja EU on syyttänyt Valko-Venäjää kyydityksistä. Akuutissa tilanteessa ei ole kuitenkaan näyttänyt siltä, että Suomi olisi kokemassa vastaavaa.

– Minä en toivo, enkä oikein usko, että törmäämme itärajalla tällaiseen tilanteeseen. Se tietysti aiheuttaa huolta, että ihmiset mielellään suuntaisivat Puolan ja Baltian läpi Suomeen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi eilen Ylen haastattelussa.

Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskusta johtava Mikko Lehmus kommentoi raja-aitakysymystä tänään STT:lle. Hänen mukaansa lainsäädännöllistä estettä raja-aidan rakentamiselle ei olisi, mutta käytännössä sen toteuttaminen olisi hankalaa.

– Jossain määrin materiaalia löytyy, mutta huomio kiinnittyy Suomeen pitkään itärajaan. Kaikille lienee selvää, että kattavasti sitä ei voida aidata tai muilla estelaitteilla kattaa, Lehmus sanoi.

– Mitä tulee resurssihaasteisiin, tietysti se on pitkä hanke, eikä välttämättä tarvitse kattaa koko rajaa, entinen sisäministeri Mykkänen sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomen rajalla on myös hyvin vaikeakulkuisia erämaa-alueita.

– Sitä voidaan harkita, miltä osin rakentaminen on tarkoituksenmukaista, jotta voitaisiin käytännössä estää isojen ihmisjoukkojen Suomeen käveleminen. Tietenkin se on resurssien osalta iso hanke.

Mykkänen kuitenkin toteaa Viron, joka on maana ja kansantaloudeltaan pienempi maa kuin Suomi, päättäneen rakentaa raja-aidan. Viron koko Suomeen suhteuttaen Mykkänen ei näe, että Suomeen rakennettava aita olisi resurssien kannalta mahdoton.

– Ei minulla muuta kantaa ole kuin että jos rehellisesti asiaa katsoo, tätäkin pitää voida harkita, Mykkänen summaa kantansa aitaan tekemättä asiassa kuitenkaan konkreettista aloitetta.

Mykkäsen mukaan aidan rakentamista itärajalle ei selvitetty Sipilän hallituksen aikana, jolloin hän toimi vuosina 2018-2019 sisäministerinä.

”Uskon, että kansainvälisen oikeuden tulkinta on vääjäämättä menossa tähän suuntaan.”

Valko-Venäjän rajalla kiristynyt tilanne on ajanut Euroopan pohtimaan jälleen kerran arvojaan. Kun kokoomuskin nyt ajaa mahdollisuutta keskeyttää turvapaikkahakemusten käsittely mahdollisen hybridivaikuttamisen ja laajamittaisen maahantulon tilanteissa, ollaan nopeasti törmäyskurssilla ihmisoikeussopimusten kanssa.

– Tiedämme, että viime vuosina yhä useammat länsimaat, mukaan lukien EU-maista Kreikka, Liettua ja Puola ovat soveltaneet tällaisia poikkeustilanteita, keskeyttäneet normaalin turvapaikkahaun. Siitähän ei ole ikään kuin perään tullut ongelmia. EU-komissio ei ole puuttunut direktiivirikkomuksena eikä kansainvälinen yhteisö. On alettu ymmärtää, että jos turvapaikkahakijat kaapataan osaksi valtiollisen painostuksen keinovalikoimaa, ei ole edellytystä normaalille turvapaikkahaulle, Kai Mykkänen sanoo.

– Uskon, että kansainvälisen oikeuden tulkinta on vääjäämättä menossa tähän suuntaan. Kun yritin tulkita pääministerin ja sisäministerin viestejä eilen kyselytunnilla, tulkitsin, että hekin näkisivät asiaa aika samalla tavalla. Vielä tiistaina oli aika eri ääni sisäministerillä, Mykkänen näkee.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE