– Kuluvan vaalikauden aikana on tehty paljon merkittäviä muutoksia niin työlainsäädäntöön kuin lakkolainsäädäntöön sekä sosiaaliturvapuolelle. Siksi uskon, että työelämäkysymykset nousevat yhdeksi keskeiseksi vaaliteemaksi tulevissa eduskuntavaaleissa, Aalto sanoo Demokraatille.

Aalto toivoo, että puolueiden aidot näkemykset työmarkkina-asioiden ja -lainsäädännön hoidosta ensi vaalikaudella tulisivat keskustelussa pian esiin.

– Äänestäjillä olisi sitten mahdollisimman hyvä käsitys siitä, että minkälaisia asioita puolueet ovat aikeissa toimittaa.

– Kokoomuksen papereista loistaa se, että mitä tämän vaalikauden aikana on tehty, ei vielä heidän näkökulmastaan riitä, vaan edelleen pitää palkansaajan asemaa heikentää ja työnantajan asemaa vahvistaa. Se puetaan kauniisiin sanoihin, mutta me, jotka teemme näitä hommia työksemme, näemme, mihin se johtaa.

– Sitten on hyvä kysymys, että minkä takia työnantajalla ylipäätään on halua neuvotella työehtosopimukset muuta kuin työrauhan takia. Ja sitten taas vastaavasti me voimme arvioida, onko se ainut asia, minkä takia neuvottelisimme työehtosopimukset, jos lopputulos on, että työnantajat voivat päättää asioita ohi työehtosopimuksen.

Kokoomuksen ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tavoitteissa on Aallon mukaan samaa henkeä. Tiedetään, että tällä vaalikaudella EK:n tavoitteet menivät laajalti läpi. Odottaako Aalto, että jos tämä kausi oli mannaa elinkeinoelämälle, on seuraavaksi edessä työntekijäpuolen karkkipäivät?

– Sellaista odotusarvoa minulla ei ole, että tässä mitään karkkipäivää tulee sinällään, mutta tietysti pitäisi päästä oikaisemaan ja tasapainottamaan lainsäädäntönäkökulmasta työnantajan ja työntekijöiden välistä suhdetta.

– Meillä on tietysti paljon toiveita, mutta ymmärrämme myös sen, että kun sopien asioita hallitusohjelmaan kirjataan, ei Teollisuusliitto määrää, mitä sinne kirjataan. Tavoitteisiin pitää löytyä sellaisia kokonaisuuksia, jotka hallituspuolueet ovat valmiita hallitusneuvotteluissa hyväksymään, Aalto kuvailee.

TYÖMARKINARIKOLLISUUDEN torjuminen on yksi Teollisuusliiton useista tavoitteista. Ilmiö on levinnyt liiton mukaan huolestuttavalla tavalla osaksi suomalaisia työmarkkinoita. Työntekijöiden hyväksikäyttöä ja työehtojen rikkomista on tapahtunut muun muassa telakoilla, metallialalla, luonnonmarjan poiminnassa, kuljetusalalla, ravintoloissa, matkailussa ja siivousalalla.

Aiheesta virinnyt keskustelu on osoittanut, että puolueilla ja järjestöillä laidasta laitaan on halua torjua rumaa ilmiötä – kukin omilla konsteillaan. Aalto pitää myönteisenä, että yhteistä tahtoa tuntuu nyt löytyvän. Hän toivoo, että poliitikot todella ovat heränneet siihen, että asioille täytyy tehdä jotakin.

– Samaan aikaan maan hallitus on tehnyt ja eduskunta säätänyt muun muassa paikallisen sopimisen lainsäädäntöä ja muuta, jotka pahimmassa tapauksessa voivat edesauttaa työmarkkinarikollisuuden kasvua. Toivottavasti seuraavalla vaalikaudella saadaan aikaan lainsäädäntöä, jolla pystytään ehkäisemään ihmisten hyväksikäyttöä.

Teollisuusliitto esittää laajaa toimenpidekokonaisuutta työmarkkinarikollisuuden torjumiseksi. Liitto vaatii merkittäviä lisäpanostuksia viranomaisten resursseihin ja toimivaltuuksiin, rikosoikeudellisten keinojen nykyistä laajempaa käyttöä, tilaajavastuun vahvistamista, oikeusavun turvaamista hyväksikäytön uhreille, kanneoikeuden myöntämistä ammattiyhdistysliikkeelle sekä kynnysrahoihin puuttumista.

Työperäistä maahanmuuttoa ei pidä liiton mielestä edistää ilman päätöksiä, joilla työehtojen polkemista ja ihmisten hyväksikäyttöä estetään. Rikkomuksiin syyllistyvien yritysten omistajineen pitää joutua sekä taloudelliseen että rikosoikeudelliseen vastuuseen.

– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mutta vain suomalaisilla työehdoilla, Aalto linjaa.

TEOLLISUUSLIITON mielestä lakisääteisestä vientimallista pitää luopua ja sovittelutoimintaa kehittää. Liitto haluaa uudistaa valtakunnansovittelijan nimitysprosessin, lisätä sovittelijan hallinnollista riippumattomuutta, varmistaa sovittelun tasapuolisuus ja suojata neuvottelutiedot nykyistä paremmin.

Sovittelijan nimitysprosessi, jossa työntekijä- ja työnantajaleiri vuorotellen antavat esityksensä valtakunnansovittelijaksi, on Riku Aallon mukaan nykyisellään hankala. Molempien osapuolten pitää hyväksyä ehdokas ja veto-oikeutta käytetään puolin ja toisin. Aallon mukaan palkansaajapuolella on vuosien mittaan keskustelua siitä, että kuinka riippumaton ja tasapuolinen sovittelija lopulta on suhteessa työriidan osapuoliin. Hän korostaa, ettei puhu vain tämän hetken tilanteesta tai nykyisestä sovittelijasta – keskustelua on käyty pitkään.

– Pitää pystyä varmistamaan, että meillä on aidosti sellainen sovittelija, joka kuuntelee ja sovittelee tasapuolisesti kummankin osapuolen murheita ja huolia.

Teollisuusliitto toivoo myös, että valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen perustetaan yksikkö, jonka tehtävänä on luoda riippumaton taloudellinen tilannekuva.

– Sovittelija tukeutuu nyt pääsääntöisesti työnantajien esittämiin laskelmiin. Työnantajat saavat tuoretta tietoa omilta jäsenyrityksiltään ihan eri tavalla, joten heillä on ajantasaisempi data työehtosopimusten kustannusvaikutuksista. Palkansaajapuoli saa sen viipeellä, kun olemme Tilastokeskuksen ja muiden varassa, Aalto kuvailee.

Teollisuusliitto esittää myös, että työriitalain sovittelua ohjaavaa säännöstä muutetaan siten, ettei sovittelijaa voida sitoa sovintoesityksen antamisessa kriteeristöön, joka on päätetty etukäteen.

TAVOITTEISSAAN liitto ottaa kantaa myös muun muassa työttömyysturvaan. Teollisuusliitto katsoo, että nykyinen työttömyysturva ei huomioi riittävästi ihmisten erilaisia elämäntilanteita, eikä työmarkkinoiden todellisuutta.

Korjausliikkeenä liitto esittää muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen lieventämistä siten, että ensimmäinen porrastus – jossa turvan suuruus tippuu 80 prosenttiin alkuperäisestä – siirretään nykyisestä noin kahden kuukauden kohdasta kuuden kuukauden kohdalle. Toisen porrastuksen kahdeksan kuukauden jälkeen 75 prosenttiin alkuperäisestä liitto poistaisi kokonaan.

– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus iskee moniin työntekijöihin jo ennen kuin uuden työn löytäminen on usein edes mahdollista tai jo lomautusjakson aikana. Nykyinen porrastusmalli on yksiselitteisesti liian jyrkkä ja ankara, Aalto perustelee tiedotteessa.

Teollisuusliitto haluaa myös työttömyysturvan lapsikorotuksen ja suojaosan takaisin.

Liitto ottaa tavoitteissaan kantaa myös määrä- ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Teollisuusliiton mielestä työnantajan aloitteesta tehtyä määräaikaista työsopimusta ei pitäisi saada tehdä ilman perustetta, ja liitto odottaa, että myös osa-aikatyölle olisi aina peruste.

Teollisuusliitto kannattaa myös lyhyemmän työajan ja työaika-autonomian kokeilujen edistämistä, psykososiaalisen kuormituksen parempaa huomioimista ja työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytysten vahvistamista.

Liitto esittää myös panostuksia ammatilliseen koulutukseen, uuden aikuiskoulutustuen mallin käyttöönottoa, yritystukijärjestelmän uudistamista sekä teollisuuden toimintaedellytysten vahvistamista muun muassa lupaprosesseja sujuvoittamalla.

Liitto odottaa myös, että kasvavien puolustusmäärärahojen käytöllä tuetaan Suomen työllisyyttä, teollista osaamista ja pitkän aikavälin kasvua.

Ensimmäiset vaalitavoitteensa Teollisuusliitto esitteli jo maaliskuussa.