– Hallitus on linjansa valinnut. Käytännössä terveyskeskuspalvelut ja perussosiaalipalvelut tullaan yksityistämään, entinen sosiaali- ja terveysministeri toteaa huolestuneena.

– Uudistus tulee hajottamaan työllä ja vaivalla rakennettuja toimivia kokonaisuuksia.

Näitä kokonaisuuksia on Haataisen mukaan esimerkiksi lapsiperheiden tai vanhustenhuollon palvelut, joita on rakennettu kunnissa ja alueilla, kuten Etelä-Karjalassa toteutetun exsoten.

Hän korostaa, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa päättäjien pitäisi pyrkiä ohjaamaan resursseja, jotta hyvä hoito mahdollistetaan siellä, missä sitä tarvitaan.

Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen sote- ja maakuntauudistuksessa maakuntien harteille on kaavailtu soten järjestämisvastuuta. Tulevat maakunnat eivät kuitenkaan saa verotusoikeutta, Haatainen muistuttaa.

– Maakunnille annetaan puolestaan erittäin tiukat budjetit. Kun kustannuksia pitää samalla karsia ja maakunnat joutuvat tekemään tämän työn, on todennäköistä, että palvelumaksut tulevat nousemaan. Palveluja joudutaan myös todennäköisesti leikkaamaan.

– Lopputulemana, hallituksen asettamiin päämääriin ei tulla pääsemään ja esimerkiksi hyvinvointi- ja terveyserot eivät kavennu. Hallituksen kaavailema uudistus johtaa helposti vain siihen, että eriarvoistumisen kehitys vain jatkuu.

Haataisen kanssa samoilla linjoilla on myös kansanedustaja, entinen palveluministeri Susanna Huovinen (sd.).

– Perushuolihan on edelleen hallituksen esittelemän uuden valinnanvapausmallin jälkeenkin se, että soten varsinaiset alkuperäiset tavoitteet eivät tällä mallilla tule toteutumaan, Huovinen tiputtelee.

Sosiaali- ja terveyshuollossa kipeästi kaivatut parannukset, kuten yhtenäiset palveluketjut, asiakkaasta otettava kokonaisvaltainen vastuu, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä kustannusten hillintä, ovat Huovisen mukaan jäämässä utopiaksi.

– Jos hallituksen uusi meriselitys on nyt se, että soten toimeenpano ratkaisee esimerkiksi kaavaillut kustannussäästöt, niin se on vain ison ongelman siirtämistä maakunnan harteille. Etenkin tämä huolettaa minua.

Viime hallituskaudella ministerinä soten valmistelussa tiiviisti mukana ollut Huovinen muistuttaa, että myös tuolloin pohdittiin nimenomaisesti sitä, mistä kustannussäästöjä olisi mahdollista saada.

– Silloin selkeä, yksiselitteinen ja yhteinen näkemys oli, että soten integraation hyvällä toteuttamisella säästöihin voitaisiin päästä.

Integraatiolla Huovinen tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät joudu odottamaan, vaan saavat ajoissa hyvää ja oikeaa hoitoa.

– Tämä ei toteudu hallituksen esittämässä mallissa, kun palveluluukkuja tulee nyt entisestään lisää.

– Katsoo uudistusta mistä kulmasta hyvänsä, niin tämä on nyt se isoin ongelma, joka pitäisi ratkaista.