-  Ennen kuin lähdin Madridista, viimeinen puheluni oli hyvän kollegani, Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglun kanssa. Me olimme siitä yhtä mieltä, että asiakirja on allekirjoitettu ja että kaikki on asiakirjassa. Me tulemme luonnollisesti toimimaan sen mukaisesti, Haavisto sanoi.

Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa yhdessä Puolan ulkoministeri Zbigniew Raun kanssa, ettei Madridissa keskusteltu mistään yksittäisistä henkilöistä tai listoista.

– Sellaista ei sisälly kyseiseen asiakirjaan, Haavisto sanoi.

Haavisto totesi, että neuvottelut Turkin kanssa olivat hyvin vaikeita ja Turkin esille nostamat turvallisuuskysymykset hankalia. Ongelma ei kuitenkaan koske pelkästään Suomea ja Ruotsia.

-  Sain vaikutelman, että tämä ei ole suunnattu pelkästään Suomelle ja Ruotsille vaan myös muille Nato-jäsenille. Tämä luo toki tilaisuuden nostaa nämä huolet esille. Me olemme vastanneet omalta osaltamme, mitä Suomi ja Ruotsi voivat tehdä. Mutta samalla on laajempi kysymys, mitä Nato voi tehdä järjestönä.

Englanniksi puhunut Haavisto käytti Turkista sen toivomuksen mukaista nimimuoto Türkiye, jolla Turkki haluaa itseään kutsuttavan perinteisen Turkey-nimen sijasta.

Puola lupaa nopean ratifioinnin

Ulkoministeri Rau arvioi, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessista tulee todennäköisesti odotettua mutkikkaampi.

-  Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että lopputuloksesta tulee menestys, niin Suomelle ja Ruotsille kuin myös Turkille ja koko Pohjois-Atlantin liittokunnalle, Rau sanoi.

Rau sanoi Puolassa vallitsevan poliittinen konsensus, että parlamentti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden mahdollisimman pian.

Haavisto torjui jälleen kerran ajatuksen, että Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessit voisivat erkaantua toisistaan.

-  Olemme koko kevään ajan olleet sillä kannalla, että Ruotsin asia on myös meidän. Olemme kulkeneet käsi kädessä. Meillä on sama turvallisuusympäristö ja meillä on tiivis puolustusyhteistyö. Kun katsomme tämän Itämeren alueen turvallisuuden tulevaisuutta, on hyvin tärkeää, että Suomella ja Ruotsilla on samanlainen turvallisuusratkaisu, Haavisto sanoi.

Siksi Suomi oli Madridissa hyvin tyytyväinen, että molempien maiden Nato-jäsenyys eteni.

-  Olemme molemmat lähdössä Brysseliin maanantaina neuvottelemaan jäsenyyden ehdoista Naton sihteeristön kanssa. En näe sellaista tulevaisuutta, että tiemme eroaisivat.

Rau ja Haavisto keskustelivat vierailullaan myös muun muassa Ukrainan avustamisesta ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tilanteesta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Raun mukaan purkanut Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin.

-  Venäjää ei voi enää pitää yhteistyökumppanina. Venäjän hallinto tulee eristää kansainvälisestä yhteisöstä taloudellisesti. Nykyiset pakotteet eivät riitä, ja meidän on jatkettava työtä uusien rajoitusten toimeenpanemiseksi, Rau linjasi.

Raulla oli Suomen-vierailullaan tapaamiset myös presidentti Sauli Niinistön sekä eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) kanssa.

Nina Törnudd