Viime viikkoina on käyty keskustelua koulujen eriytymisestä ja S2-oppilaiden osuuksien vaihtelevuudesta eri alueiden koulujen välillä, mutta apulaispormestarit muistuttavat tiedotteessaan koulujen eriarvoistumisen olevan vain yksi osa laajempaa alueellista eriarvoistumiskehitystä.

Koulut ja päiväkodit heijastelevat lähipalveluperiaatteen kautta koko asuinalueen asukaspohjaa. Siksi kolmikon mielestä keskustelussa on tärkeää pitää kasvatuksen ja koulutuksen palveluista puhumisen rinnalla kaikki toimet, joita suuret kaupungit voivat tehdä eriarvoisuuden torjumiseksi.

– Eriytymiskehitystä ei tule hyväksyä. Olennaista on tarkastella ilmiötä kokonaisvaltaisesti ja miettiä johdonmukaisesti ratkaisuja, eikä ainoastaan pistemäisiä yksittäisiä tekoja. Kyse ei ole vain koulutuspolitiikasta vaan asumis- ja kaavoituspolitiikasta sekä sosiaalipolitiikasta. Tarvitaan myös vahvempaa yhteistyötä kuntien ja valtion kanssa eriarvoisuuden pysäyttämiseksi, Piia Elo sanoo tiedotteessa.

Muita keinoja koulujen erojen tasaamiseksi ovat apulaispormestarien mukaan esimerkiksi koulujen oppilaaksiotto-alueiden tarkastelu ja koulujen vetovoimaisuuden lisääminen erilaisilla painotuksilla.

– Myönteistä erityiskohtelua avustusta saavien koulujen henkilöstön palkkauksen parantaminen pätevän henkilöstön saamiseksi ja sitouttamiseksi olisi tärkeää. Tämä onkin Helsingin varhaiskasvatuksessa otettu käyttöön, Nasima Razmyar kertoo.

– Tasa-arvoraha on osoittautunut tutkitusti toimivaksi työkaluksi tasata koulujen välisiä eroja. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan vielä tarkempaa tutkimusta vaikuttavasta rahoituksen tasosta, Johanna Loukaskorpi sanoo.

OPPILAIDEN taustat eriytyvät ja perhetausta vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin, kolmikko muistuttaa. Heidän mukaansa aiempina vuosikymmeninä perusopetus on pystynyt tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja, mutta nykyään oppilaan sosioekonomisen taustan perusteella voidaan ennustaa yhä useammin tuleva opintomenestys ja -polku.

– Me SDP:ssä pyrimme siihen, että jokainen koulu on hyvä lähikoulu alueen lapsille. Meillä ei yhteiskuntana ole varaa eriarvoisuuden kasvattamiseen, ja siksi on tarkasteltava kriittisesti, millaisia sosiaalisia kuplia rakennamme kaupunki- ja koulutuspolitiikalla lapsille aikuisten valintojen kautta, Elo sanoo.

Oppimiserojen kaventamiseksi tarvitaan koulutuksen resurssien kasvattamista, apulaispormestarit muistuttavat.

– SDP haluaa panostaa koulutukseen ja osaamiseen kaikilla asteilla. Varhaiskasvatus, peruskoulu ja toinen aste ovat myös paras paikka edistää lasten ja nuorten sekä hyvinvointia, he toteavat tiedotteessa.

Siksi heidän mielestään on tärkeää, että riittävän opetushenkilökunnan lisäksi kouluissa on myös muita ammattilaisia, kuten koulukuraattoreja, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukemassa. Samalla koulupolun nivelvaiheisiin ja oppimisen tukeen on heidän mukaansa kiinnitettävä erityistä huomiota.

– Oppimiserojen tasaaminen on paitsi tasa-arvoteko, myös koko Suomen kohtalonkysymys. Tarvitsemme entistä enemmän korkeasti koulutettuja työelämään, mikä edellyttää panostuksia koko koulutusketjuun aina laadukkaasta varhaiskasvatuksesta alkaen. Meillä ei yksinkertaisesti ole yhteiskuntana varaa menettää yhtäkään nuorta. Siksi koulutuksen rahoitusta ei tule ainoastaan turvata, vaan sitä tulee kasvattaa, Piia Elo painottaa.

APULAISPORMESTARIEN mukaan seuraavalta hallitukselta tarvitaan lisäksi vahvoja kaupunkipolitiikan toimia. Nasima Razmyar katsoo, että suurten kaupunkien erityispiirteet on huomioitava valtion asuntopoliittisissa rahoitusinstrumenteissa ja muissa toimissa.

– Erityispiirteitä ovat myös tarve segregaatiota ehkäiseville toimille. Suuret kaupungit kasvavat muuta maata nopeammin ja tämä on huomioitava myös resurssien jaossa, Razmyar sanoo.

Johanna Loukaskorpi huomauttaa, että sosialidemokraatit ovat halunneet panostaa lähiö- ja aluekehittämiseen isoissa kaupungeissa.

– Esimerkiksi Tampereella olemme nostaneet lähiökehittämisen ja lähiöohjelmatyön pormestariohjelmaan. Tampereella on ollut valinta panostaa vanhojen asuinalueden kehittämiseen julkisten ja yksityisten investointien avulla. Esimerkiksi Tesoma toimii hyvänä esimerkki alueesta, jota on kehitetty sitoutuneesti ja joka on saanut kokonaan uuden nosteen, hän kertoo tiedotteessa.

Apulaispormestarit painottavat, että ratkaisuja tasa-arvoisempaan aluekehitykseen ja yhdenvertaisempaan koulutuspolitiikkaan löytyy, mutta se vaatii pitkäjänteistä, sektorit, kunnan palvelualueet, hyvinvointialueen ja kunnan yhdyspinnat ylittävää laajapohjaista yhteistyötä.

– Kun kaikki kulkevat samaan suuntaan, voi jokaisesta lapsesta missä tahansa koulussa tulla mitä tahansa, he summaavat.

Apulaispormestarit keskustelevat aiheesta SDP:n Facebook-livelähetyksessä keskiviikkona kello 11.00 alkaen.