Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Politiikka

Erkki Tuomioja: Äärinationalistiset toimijat murentavat monenkeskistä sääntöpohjaista kansainvälistä yhteistyötä

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on parhaillaan palautekeskustelussa eduskunnassa. SDP:n ryhmän puheen piti kansanedustaja Erkki Tuomioja.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Tuomioja huomautti puheensa aluksi, että ulkoasiainvaliokunta on voinut yksimielisesti yhtyä selonteon suuriin linjauksiin.

”Se ei poista erilaisia painotuseroja ryhmien kesken, mutta alleviivaa ymmärrystä siitä miten yhteinen näkemys ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä linjauksista on Suomessa edelleen tärkeä, turvallisuuttamme ja vaikutusmahdollisuuksiamme vahvistava asia. Sen saavuttamista tukee parlamentaarisen seurantaryhmän osuus selontekoprosessissa, kuten valiokunta mietinnössään painottaa.”

Sosialidemokraatit yhtyvät selonteon painotuksiin ja näkemyksiin laaja-alaisesta turvallisuudesta ja siitä, miten maailman tilanne edellyttää meiltä varautumista, valppautta ja vaikuttamista. Tuomioja sanoo, että ydinaseet, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja maailmanlaajuiset pandemiat ovat koko ihmiskuntaa koskettavia eksistentiaalisia uhkia.

”Vaikka uudet laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat eivät ole syntyneet sotilaallisesta voimankäytöstä eikä niitä sotilaallisin keinoin voida ratkaista olemme nähneet perinteisen voimapolitiikan paluun, myös lähialueillamme. Siitä seuraa, että meidänkin on varauduttava sekä kansallisin toimin että kansainvälisessä yhteistyössä estämään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.”

Reagointi ei saa olla vain ilmaus moraalisesta närkästyksestä vaan sen tulee perustua harkintaan siitä, miten voitaisiin tehokkaimmin vaikuttaa loukkauksien lopettamiseen ja siihen, että rikoksiin syylliset saataisiin vastuuseen.

Suomen puolustuskyvyn kehittäminen linjataan yksityiskohtaisemmin tämän selonteon pohjalta valmisteltavassa puolustusselonteossa. Tuomiojan mukaan sitä tuetaan laajalla kansainvälisellä puolustusyhteistyöllä, jossa keskeisimmässä asemassa on yhteistyömme Suomen tavoin sotilaallisesti liittoutumattoman Ruotsin kanssa.

”Emme Suomen puolelta aseta rajoja, kuinka pitkälle yhteistyössä voimme mennä. Me emme käytä puolustusyhteistyöhön kuuluvaa harjoittelua mielenilmaisuihin vaikka sellaisiakin pyrkimyksiä esiintyy. Kansainvälisen harjoitustoiminnan ainoa signaaliarvo on meille siinä, että se kertoo meidän käyttävän sen kehittämää osaamista ja yhteistyökykyä oman puolustuskykymme uskottavuuden ja kyvykkyyden vahvistamiseen.”

TUOMIOJA SANOI, että keskeinen yhteistyön foorumi on Euroopan unioni, jonka kehittämisessä on edelleen paljon työtä tehtävänä.

”Tilanteessa, jossa monet maat ja äärinationalistiset toimijat murentavat avoimesti tai tosiasiallisesti monenkeskistä sääntöpohjaista kansainvälistä yhteistyötä tarvitsemme EU:n johtajuutta tämän yhteistyön. puolustamisessa ja vahvistamisessa. Unionin sitoutumisesta demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen ei saa syntyä epäilyjä.”

Turvallisuus edellyttää Tuomiojan mukaan laaja-alaista varautumista myös huoltovarmuuden, kyberturvallisuuden ja yleensä ihmisten arjen turvallisuuden osalta.

”Tärkeätä on huolehtia siitä, että Suomi pysyy maana, jossa ei muodostu sellaisia sisäisiä ihmisiä erottelevia ja vastakkain asettavia jakolinjoja, jotka synnyttävät turvattomuutta ja jota maamme rajojen ulkopuolelta voitaisiin käyttää hyväksi.”

Tuomioja huomautti, että turvallisuuspolitiikka ei ole vain varautumista, vaan sen täytyy olla myös aktiivista vaikuttamista.

”Valiokunta painottaakin aivan oikein aloitteellisen osallistumisen merkitystä työssä ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseksi. Tämä kaikki on myös sotilaallisten konfliktien ennaltaehkäisyä.”

”Näihin turvallisuuteen kohdistuviin haasteisiin voidaan kestävästi ja menestyksellisesti vastata vain laajassa monenkeskisessä sääntöpohjaisessa yhteistyössä. Erityisen huomion saa mietinnössä ansaitusti työ, mitä tehdään YK:ssa, Euroopan neuvostossa ja ETY-järjestössä.”

Peruuttamattoman keskinäisriippuvuuden maailmassa ei kukaan voi uskotella elävänsä muusta irrallisessa lintukodossa.

Tuomioja sanoo puheessaan, että ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa toteuttavan Suomen on tärkeätä reagoida voimapolitiikan käyttöön ja ihmisoikeusloukkauksiin johdonmukaisesti kaikkialla missä sitä kansainvälistä oikeutta rikkovalla tavalla esiintyy.

”Reagointi ei saa olla vain ilmaus moraalisesta närkästyksestä vaan sen tulee perustua harkintaan siitä, miten voitaisiin tehokkaimmin vaikuttaa loukkauksien lopettamiseen ja siihen, että rikoksiin syylliset saataisiin vastuuseen. Dialogin ja diplomatian käyttö on erityisen tarpeen suurvaltajännitteiden leimaamassa kansainvälisessä tilanteessa.”

Tuomioja huomautti, kuinka ydinasevallat modernisoivat ja kehittävät nyt myös ydinasejärjestelmiään.

”Tammikuussa voimaan astuneeseen YK:n ydinasekieltosopimukseen liittyminen on yksi Suomellekin avoin tapa olla edistämässä todellista ydinaseriisuntaa, johon ydinasevallat ovat ydinsulkusopimuksessa ovat sitoutuneet. Asevalvonta ja esimerkiksi autonomisten asejärjestelmien säätely ovat myös selonteossa ja mietinnössä asianmukaisesti esillä.”

Puheen lopuksi Tuomioja puuttui vielä tärkeään seikkaan. Hän sanoi, että peruuttamattoman keskinäisriippuvuuden maailmassa ei kukaan voi uskotella elävänsä muusta irrallisessa lintukodossa.

”Me Suomessa ymmärrämme tämän ja luotamme siihen, että kun pidämme omat asiamme ja valmiutemme kunnossa, pystymme myös asettamaan osaamisemme ja yhteistyökykymme kansainvälisen yhteistyön käyttöön ja antamaan rakentavan panoksemme yhteisten ongelmien ratkaisemiseen kaikkien turvallisuutta lujittavalla tavalla.”

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE