Tuomioja puhui lauantaina Porin Työväenyhdistyksen perinteisessä vuodenvaihteen juhlassa.

Tuomioja on huolissaan hyvinvointivaltion tilasta. Hänen mielestään tänään on kuitenkin vaikea esittää mitään uusia tavoitteita, kun kyse on siitä, kykenemmekö puolustamaan ja varjelemaan sitä, mitä työväenliike vuosikymmenien sitkeän työn tuloksena vaivoin on saanut rakennetuksi.

– Orpon–Purran hallitus on joka suhteessa avoimesti halunnut romuttaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusteita purkamalla suojaverkkoja, kasvattamalla tulo- ja varallisuuseroja leikkaamalla kaikesta heikommassa asemassa olevien tukia ja suunnaten suurituloisille uusia verohelpotuksia, pyrkimällä julkisen terveydenhoitojärjestelmän heikentämiseen ja tarjoamalla niin sanottuja markkinavoimiin perustuvia ratkaisumalleja niin liikenteen, koulutuksen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia on kavennettu ja leikattu niin sosiaalitoimen, sivistystyön kuin kehitysyhteistyön sektoreilla, Tuomioja kertasi nykyisen hallituksen toimia.

Se toteuttaa elinkeinoelämän järjestöjen toivomuksia rohkeammin kuin nämä edes itse aina ovat osanneet tai kehdanneet pyytää.

TUOMIOJA ei ollut huolissaan vain siitä, mitä on tapahtumassa pohjoismaisena mallina tunnetulle rakentamallemme hyvinvointivaltiolle. Kyse on myös siitä, mihin koko maailma on menossa.

Hän toi esiin yli 60 valtion edustajien vuonna 1928 allekirjoittama USA:n ja Ranskan silloisten ulkoministereiden – Frank Kellogin ja Astride Briandin – mukaan nimetyn Kellog-Briand-sopimuksen. Lyhyen sopimuksen sisältö oli hyvin yksinkertainen: sodankäynti oli vastedes kielletty politiikan välineenä.

Tuomiojan mukaan se on kansainvälisistä sopimuksista aikoinaan juhlituin, mutta sittemmin enemmän naurun ja säälin kohteeksi joutunut.

Tuomioja muistutti, että sopimus ei estänyt toista maailmansotaa, mutta se vaikutti jo oleellisesti siihen, miten sodan aikana hahmotellun ja sen jälkeen Kansainliiton korvanneen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja kirjoitettiin ja miten sitä lähdettiin soveltamaan.

Samalla luotiin se kansainvälisten järjestöjen verkosto, joka yhdessä YK:n kanssa on se kansainvälisen yhteistyön viitekehys, johon sääntöpohjainen monenkeskinen ja voimapolitiikan kieltävä maailmanjärjestys on perustunut.

– Tämä sääntöpohjainen kansainvälinen oikeusjärjestys on ollut kaukana täydellisestä eikä se ole kyennyt estämään YK:n peruskirjan vastaisesti ja ilman turvallisuusneuvoston hyväksyntää käynnistettyjä sotia eikä puuttumaan tehokkaasti käynnissä olevaan Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaan sen enempää kuin Israelin sotarikoksiin ja laittomuuksiin palestiinalaisia vastaan tai (presidentti Donald) Trumpin Yhdysvaltojen räikeisiin voimapolitiikan näyttöihin.

Tuomioja on huolissaan koko järjestelmän uhanalaisuudesta.

– Trumpin epäselvästä tajunnanvirrasta on vaikea saada muuta selkoa kuin että hän katsoo Yhdysvaltojen sotilaallisen voiman antavan oikeuden harjoittaa ryöväyspolitiikkaa missä se vain on mahdollista. Tämä ei ole alkanut vasta Trumpin kaudella, vaan murentaminen on alkanut jo aiemmin ja asialla ovat olleet monet muutkin toimijat kuin USA. Yhtä räikeästi ennen Trumpia ovat myös (presidentti Vladimir) Putinin Venäjä ja monet pienemmät toimijat rikkomuksillaan kyseenalaistaneet sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.

Erkki Tuomioja puhui lauantaina Porin työväenyhdistyksen vuodenvaihteenjuhlassa. (Kuva: Pertti Rajala)

PUHEESSAAN Tuomioja kuvasi, miten maailmanmeno on kääntynyt vain yhä hurjempaan suuntaan. Supervallat Venäjä ja USA ja heidän suojelemansa Israel voivat uhkailla, pommittaa ja hyökätä minne tahansa toistensa hiljaisella hyväksynnällä ja rakentaa omia etupiirejään.

Suomen kaltainen pieni maa ei voi luottaa kuin itseensä ja muihin pohjoismaihin. Mielellään Tuomioja lisäisi tähän EU:n, mutta senkään toimintakykyyn ei voi kaikissa tilanteissa luottaa, vaikka hyvää tahtoa olisikin.

– Toivottavasti Suomen valtiojohdossa tämä ymmärretään, vaikka valtioviisaudeksi naamioitu uskalluksen puute estäisi tämän avoimen toteamisen. Vaisut kommentit tapahtumista eivät asian oikeasta ymmärtämisestä kerro. EU:n hampaattomuus ja alistuneisuus tämän edessä on ollut valtava pettymys, kun Euroopan johtajat kilvan käyvät imartelemassa Yhdysvaltain presidenttiä siinä toivossa, että säästyisivät pahimmilta loukkauksilta.

– Ei Kiinakaan mikään pulmunen ole tässä suhteessa, mutta toisin kuin Trump ja Putin se periaatteessa puolustaa niin YK:ta kuin kaikkia niitä monenkeskisiä järjestöjä ja sopimuksia, joista Yhdysvallat on kokonaan irtaantumassa. Tärkein tehtävämme on nyt puolustaa tätä kaikista puutteistaan huolimatta maailmanrauhalle ja ihmiskunnan selviytymiselle tarpeellista sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, Tuomioja painotti.

Tuomioja pitää demokratian ja oikeusvaltion puolustamista keskeisenä, ja siinä on oltava johdonmukainen ja uskottava. Kaikkeen rikollisen voimapolitiikan käyttöön, ihmisoikeusrikkomuksiin ja sotarikoksiin on reagoitava samalla tavoin, riippumatta missä ja kuka niihin syyllistyy.

– Sen kuinka kaukana olemme tästä, kertoo se, miten eri tavoin Euroopassa on reagoitu Venäjän sotarikoksiin Ukrainassa ja Israelin palestiinalaisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Siinä missä Venäjään on jo heti Krimin laittoman miehityksen jälkeen vuonna 2014 kohdistettu pakotteita, ei Israelin yli 50 vuotta jatkuneeseen laittomaan miehitykseen, siirtokuntien laajentamiseen ja etniseen puhdistukseen ole reagoitu kuin enintään merkityksettömillä paheksumislausumilla.

PUHEESSAAN Tuomioja loi laajan katsauksen maailman väkiluvun kasvuun. Tulevaisuuden maailmassa kaikki valtiot ovat yhä enemmän monikulttuurisia, monietnisiä ja moniuskonnollisia. Monet kokevat tämän uhkana suomalaisuudelle.

– Uhkana tätä ei kuitenkaan tarvitse pitää, vaan se voi olla paremminkin moninaisen rikkauden lähde ja talouden vahvistus Suomelle. Se riippuu meistä itsestämme. Tähän täytyy suhtautua ennakkoluulottomasti ja rohkeasti, muistaen sen, että tässä sopeutumisessa ja siitä etujen saamisessa onnistumme vain, jos tämän monikulttuurisuuden yhdistävänä tekijänä on kaikkien sitoutuminen ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen.

– Sen keskeisiä periaatteita ihmisten tasavertaisuudesta naisten ja miesten kesken tai miltään muiltakaan osin ei voi loukata millään kulttuurirelativismilla. Siksi vaatimus, jonka mukaan maassa on elettävä maan tavoin ei kestä, vaan oikea vaatimus on, että kaikkialla maailmassa on elettävä ihmisiksi, Erkki Tuomioja vaati.

Porin Työväenyhdistyksen vuodenvaihteenjuhlaa on vietetty 70 vuotta. Ensimmäinen juhla järjestettiin 6.1.1956.