Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki, jolla vuoden 2021 kuntavaalien vaalipäivä siirrettäisiin huhtikuun 18. kesäkuun 13. päivään. Syynä on covid-19 -pandemiatilanne, joka esityksen mukaan käytännössä tekee mahdottomaksi kuntavaalien toimittamisen terveysturvallisesti, luotettavasti ja äänioikeutettujen ja ehdokkaiden kannalta tasapuolisesti sekä siten, että vaaleissa voitaisiin saavuttaa hyvä äänestysaktiivisuus.

Esityksen mukaan nykyisten valtuustojen toimikautta jatkettaisiin elokuun 2021 loppuun ja että siirrettävissä vaaleissa valittavien valtuustojen toimikausi alkaisi syyskuun 2021 alussa ja jatkuisi toukokuun 2025 loppuun.

Ehdotuksen mukaan halutessaan nykyiset valtuutetut ja muut kunnan luottamushenkilöt voisivat saada eron tehtävästään 1.6.2021 lukien, jolloin säännönmukainen kuntavaalikausi loppuu. Valtuutettu voisi valita, haluaako hän jatkaa toimen hoitamista vai ei. Eroavien tilalle tulisivat varavaltuutetut elokuun 2021 loppuun asti.

Koska valtuustojen toimikausi alkaisi syyskuun alussa, tehtäisiin kunnan toimielinten (kunnanhallitus, lautakunnat ja valiokunnat) valinta vasta valtuuston syyskuussa pidettävässä kokouksessa.

Korvausta 1,1 euroa jokaista kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden

Esityksessä ehdotetaan, että kuntavaalien kotimaan ennakkoäänestysaika alkaisi yhtä viikkoa aikaisemmin kuin normaalisti. Se kestäisi siis yhteensä 14 päivää.

Näin äänestyspaikat eivät ruuhkautuisi ja eristykseen ja karanteeniin määrättyjen äänioikeutettujen äänestäminen normaaliin tapaan voisi mahdollistua nykyistä paremmin, koska heidän käytettävissään olisi 14 ennakkoäänestyspäivää ja yksi vaalipäivä yhteensä 18 päivän ajanjaksolla.

Ehdotus on mahdollista toteuttaa vain siten, että äänioikeusrekisteriä koskevan oikaisuvaatimuksen tekemiseen käytettävää aikaa lyhennettäisiin vastaavasti yhdellä viikolla.

Laitosäänestys voitaisiin toimittaa laitoksessa vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä ennakkoäänestysajanjakson kuluessa, kun voimassa olevan vaalilain mukaan laitosäänestys toimitettaisiin enintään kahtena päivänä.

Kahden viikon ennakkoäänestysajanjakson aikana toimitettaisiin myös kotiäänestyksiä. Esityksessä ei ehdoteta muutosta kotiäänestykseen ilmoittautumisen määräaikaan.

Kotimaan ennakkoäänestysajanjakson pidentäminen yhdellä viikolla aiheuttaa kunnille lisäkustannuksia. Tämän vuoksi oikeusministeriö suorittaisi kunnille kertakorvauksen. Normaalisti kertakorvaus maksetaan vain valtiollisissa vaaleissa.

Kertakorvauksen suuruus olisi noin puolet tavanomaisesta korvauksesta eli noin 1,1 euroa jokaista kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Korvauksen kokonaismäärä olisi noin 4,9 miljoonaa euroa.

Rahoituksesta päätettäisiin valtion lisätalousarviota valmisteltaessa.

Vaalikampanja menisi ”osittain hukkaan”

Koska vuoden 2021 kuntavaalien toimittamisjärjestelyt on aloitettu oikeusministeriössä, kunnissa ja muissa vaaliviranomaisissa jo syyskuussa 2020, vaalien siirtäminen eteenpäin tarkoittaisi käytännössä sitä, että monet tähän asti tehdyt toimet osin mitätöityisivät ja ne tulisi tehdä uudestaan uuden vaalipäivän mukaisesti.

Oikeusministeriölle aiheutuisi lisäkustannuksia erityisesti vaalitietojärjestelmän toimintaan liittyvien töiden uudelleen tekemisestä sekä uusien äänioikeusilmoitusten laatimisesta (noin 250 000 euroa).

Myös kunnille, Digi- ja väestötietovirastolle ja ulkoministeriölle aiheutuisi joitakin lisäkustannuksia kahteen kertaan tehtävästä työstä.

Puolueiden ja ehdokkaiden tähän saakka mahdollisesti tekemä vaalikampanjatyö menisi hallituksen esityksen mukaan ainakin osittain hukkaan. Vahingon vaikutus kuitenkin todennäköisesti vaihtelisi puolueittain ja ehdokkaittain sen mukaan, miten varhaisessa vaiheessa kukin toimija oli aloittanut vaalikampanjansa valmistelut.

”Toisaalta ehdotettu lyhyt, vain kahden kuukauden siirtäminen mahdollistaa vaalikampanjan jatkamisen paremmin kuin jos siirtäminen olisi ollut pidempi”, hallituksen esityksessä sanotaan.

”Tämä aiheuttaa luonnollisesti osittain epävarman tilanteen”

Kuntavaalien siirtämisellä on vaikutuksia myös kuntavaalien ehdokasasetteluun. Voimassa olevan vaalilain mukaan ehdokashakemukset oli jätettävä keskusvaalilautakunnille viimeistään tiistaina 9.3.2021. Keskusvaalilautakunnat tarkastavat hakemukset maanantaina 15.3.2021 pidettävissä kokouksissaan ja laativat ehdokaslistojen yhdistelmän torstaina 18.3.2021 pidettävissä kokouksissaan.

Voimassa olevan lain mukaiset ehdokasasettelun toimenpiteet tapahtuvat siis samanaikaisesti kuin hallituksen esitystä käsitellään.

”Tämä aiheuttaa luonnollisesti osittain epävarman tilanteen. Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että kun esitetty laki tulee voimaan, edellä sanotut toimet mitätöityvät ja ehdokasasettelulle määräytyy uuden vaalipäivän mukainen aikataulu”, hallituksen esityksessä todetaan.

Uuden lain mukaan ehdokashakemusten jättöpäivä olisi tiistai 4.5.2021, hakemusten käsittely tapahtuisi maanantaina 10.5.2021 ja ehdokaslistojen yhdistelmät laadittaisiin perjantaina 14.5.2021.

Jos vaaliasiamies on tehnyt ehdokashakemuksen 9.3.2021 mennessä, se olisi sellaisenaan voimassa uudenkin aikataulun mukaisessa ehdokasasettelussa eikä vaaliasiamiehen siis tarvitsisi tehdä enää uutta hakemusta 4.5.2021 mennessä. Hän voisi kuitenkin halutessaan muuttaa hakemustaan aina 4.5.2021 saakka.

Jos siis ehdokas on antanut suostumuksen ja vakuutuksen 18.4.2021 toimitettaviin kuntavaaleihin, sama suostumus ja vakuutus olisi voimassa myös 13.6.2021 toimitettavissa kuntavaaleissa ilman eri toimenpiteitä.

”Ehdokkaiden asema ei siis lakimuutoksen johdosta vaarantuisi, vaan ehdokkuutta koskevat toimenpiteet vain siirtyisivät kaksi kuukautta eteenpäin”, hallituksen esityksessä summataan.

Vaalirahailmoitus tehtävä 6 kuukautta ennen vaalipäivää alkavista kuluista

Puoluelaissa ja laissa ehdokkaan vaalirahoituksesta vaalikampanjan kuluina pidetään aikaisintaan kuutta kuukautta ennen vaalipäivää alkavia kuluja eli näistä on tehtävä vaalirahoitusilmoitus.

Näihin lakeihin ei hallituksen esityksen mukaan tarvita muutoksia ehdotettavan kuntavaalien vaalipäivän siirtymisen johdosta, koska kampanjan aloittaminen kuusi kuukautta ennen 18.4.2021 on perustunut voimassaolevaan lainsäädäntöön.

Nyt ehdotettavan lain tullessa voimaan vaalikampanja-ajan alkaminen siirtyisi automaattisesti lokakuun 18. päivästä joulukuun 13. päivään.

Rahankeräyslakiinkaan ei sisäministeriön näkemyksen mukaan tarvita muutoksia. Neuvotteleva virkamies Jukka Tukia sisäministeriöstä toteaa Demokraatille, että tämä näkemys on yhteneväinen rahankeräysten valvonnasta vastaavan Poliisihallituksen kanssa.

– Kun lailla siirretään vaalipäivää, rahankeräyslaki joustaa sen mukaisesti. Laillisuusperiaatekin huomioiden vaalipäivän siirtäminen lakimuutoksella ei voi johtaa tilanteeseen, jossa aiemman vaalipäivän mukaisesti toimeenpantu vaalikeräys olisi luvaton, lainvastainen tai rangaistava, Tukia sanoo.

Kun siis nyt ehdotettavan lain tullessa voimaan vaalikampanja-ajan alkaminen siirtyisi automaattisesti lokakuun 18. päivästä joulukuun 13. päivään, ehdokas saisi käyttää vaalityössään myös sen vaalirahoituksen, jonka hän on saanut vaaleihin 18.10–12.12. välisenä ajankohtana.

Hallitus antaa myös esityksen Keva-lakiin tarvittavista muutoksista, jotka aiheutuvat kuntavaalien siirtämisestä. Valtiovarainministeriö tekee tämän muutosesityksen myöhemmin.