Käytännössä siis vain perussuomalaiset vastustaa siirtoa.

Vaalit ollaan pitämässä 13.6., mikäli eduskunta näin päättää.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä kertoo Demokraatille, että vaalien siirto tarkoittaa sitä, että kaikki vaalien tärkeät päivämäärät siirtyvät kahdeksalla viikolla eteenpäin.

Hallitus tekee pian esityksen eduskunnalle vaalien siirrosta ja eduskunta käsittelee asian omassa aikataulussaan.

– Se kelpaa sellaisenaan eikä sitä tarvitse täydentää, mutta sitä voi täydentää 4.5. asti, mikä on uuden vaaliajankohdan mukainen määräpäivä. Mikään ehdokashakemus ei siis poistu, mutta hakemusta on vielä mahdollisuus muuttaa 5.4. asti, Jääskeläinen selventää

Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että puolueet saavat lisää aikaa myös ehdokashankintaan.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijan Jenni Karimäen mukaan (Helsingin Sanomat) siirtämisessä herää kysymys myös ehdokkaiden tilanteesta. Monet kuntavaaliehdokkaat ja toki myös puolueet ovat tehneet jo runsaasti vaalityötä ja käyttäneet vaalibudjettiaan sillä ajatuksella, että vaalit pidetään huhtikuussa.

Karimäen mukaan tämä saattaa asettaa ehdokkaat epätasa-arvoiseen asemaan, mikäli vaaleja siirretään kahdella kuukaudella.

Arto Jääskeläinen toteaa, että tälle ongelmalle ei nyt vain voi mitään.

– Se on varsin valitettavaa.

Hän myöntää, että tietyt painomateriaalit voivat nyt olla makulatuuritavaraa. Jääskeläinen toteaa myös, että koska ehdokasnumeroita ei ollut vielä annettu, ainakaan numerollisia mainoksia ei ole vielä tehty.

Joka tapauksessa ehdokkaat ja puolueet joutuvat nyt selvittelemään erilaisia mainontaan liittyviä sitoumuksiaan, niiden peruutusehtoja ja siirtämisen mahdollisuuksia.

Korvaako valtio mitään?

– Ei ole sellaisesta mitään puhuttu eikä varmaan näin tule tapahtumaan. Tämähän ei ole nyt kenenkään syy .Tämä on ainoastaan sen viruksen syy ja sitä on vaikea saada maksuvelvolliseksi, Jääskeläinen sanoo.

Oikeusministeriön virkamiehet ovat saaneet puoluesihteereiltä mediassa kritiikkiä siitä, ettei kaikissa kuntavaalien järjestelyasioissa ole toimittu vallitsevassa tilanteessa riittävän nopeasti.

Tähän Jääskeläinen sanoo, että viime aikoina kritiikki väheni, kun kun kunnissa alettiin toteuttamaan oikeusministeriön ja THL:n turvallisuusohjeita.

– Ehkä ei ollut tarkkaa tietoa, miten prosessi etenee ja oli kärsimättömyyttäkin taustalla. En ole huomannut, että viimeiseen kuukauteen olisi kritiikkiä esitetty. Kritiikkiä ei myöskään tullut kunnista. Ne olivat lähteneet ihan hyvällä mielellä tekemään työtä vaalien terveysturvallisuustoimenpiteissä.

Hallitus linjasi keskiviikkona, että sillä on valmius siihen, että noin kymmenesosa eli noin 2 000 muun muassa kotiäänestyksiä suorittavaa vaalivirkailijaa voidaan rokottaa.

Jääskeläisen mukaan rokotusjärjestyksen asetusmuutos on vireillä. Nyt sillä tosin ei ole aivan niin suurta kiirettä. Asetusmuutos on tällä hetkellä oikeusministeriössä tekeillä mutta vielä ei ole selvää, esitelläänkö se oikeusministeriöstä vai sosiaali- ja terveysministeriöstä. Rokotusasetus on STM:n asetus.

Entä miten esitys vaalien siirtämisestä syntyi.

Vielä torstaina oikeusministeriön demokratia- julkisoikeusosaston päällikkö Johanna Suurpää antoi ymmärtää Demokraatille, ettei tammikuun kaltaista uutta esitystä ole enää virkamiehiltä luvassa.

– Olen sitä mieltä, että tämä on poliittinen päätös tässä vaiheessa. Virkamiesten tehtävä on tuoda esiin havaittuja riskejä, se tehtiin tammikuussa. Sen jälkeen todettiin, että on poliittisen tason asia miettiä tätä tästä eteenpäin, Johanna Suurpää sanoi.

Jääskeläinen toteaa, että Suurpään lausunto pitää yhä paikkaansa.

– Nyt on ollut nimenomaan poliittinen käsittely. Käytännössä tämä on ollut oikeusministerin esitys ja virkamiehet ovat esityksen takana, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen toteaa vaalien siirtopäätöksen syistä sen, että THL:stä on arvioitu, että kesäkuussa koronatilanne on parempi äänestämiselle.

Tuolloin on toisaalta myös lomakausi?

– Silloin voi olla lomakausi, mutta on katsottu että lomallakin voi äänestää, Jääskeläinen vastaa.

Jääskeläisen mukaan ennakkoäänestysaikoihin on tulossa viikko lisää aikaa eli ennakkoäänestys alkaa aikoinaan viikkoa aiemmin uudessa kuntavaalien rytmityksessä ja se kestää 14 päivää.

Jääskeläinen ei usko, että vaalien terveysturvalliseen järjestämiseen tulee isommin uusia ohjeita kunnille.

– Ne ovat nyt aika kattavat ja hyvin sovellettavia, lähtökohtaisesti ei niihin tule muutoksia.

Jääskeläisen mukaan kuntavaalien ajankohtaa pohdittaessa erityisen suureksi ongelmaksi nähtiin se, että äänestysaktiivisuus voisi jäädä alhaiseksi. Ihmiset eivät välttämättä uskaltaisi koronan takia äänestää.

Toisaalta esimerkiksi europarlamenttivaaleissa on nähty noin 30 prosentin aktiivisuutta.

– Mutta kyllähän yleinen tahto ja toive on, että prosentti olisi mahdollisimman hyvä. Se on yhteiskunnassa ihan hyvä pyrkimys, että pyritään järjestämään vaalit niin, että osanotto olisi mahdollisimman korkea.

Toisaalta oli mahdollista, että yhteiskunnassa olisi huhtikuussa käytössä kovat koronarajoitukset. Jääskeläisen mukaan tästä olisi saattanut seurata ”räikeä viestinnällinen ongelma”, jos esimerkiksi ilmoilla olisi ollut viestiä siitä, että vain lähinnä ruokakaupassa käynti on sallittua mutta samalla olisi pitänyt saada miljoonat suomalaiset vaaliuurnille.

– Totta kai oli paljon muitakin riskejä, pysyvätkö vaalitoimitsijat terveinä, saadaanko heitä riittävästi. Nämä ovat olleet kuitenkin tiedossa viime kesästä lähtien. Kun nyt on arvioitu, että koronatilanne voi pahentua merkittävästi, on ajateltu, että nämä riskit voisivat laueta todennäköisemmin.