Päätös tehtiin 204 äänellä 300-paikkaisessa parlamentissa. 85 edustajaa äänesti vastaan, kolme tyhjää ja kahdeksan ääntä mitätöitiin.

Virkasyyte siirtyy nyt Etelä-Korean perustuslakituomioistuimen käsittelyyn. Sillä on 180 päivää aikaa käsitellä asiaa. Pääministeri Han Duck-soo nousee väliaikaiseksi presidentiksi.

Han vakuutti äänestyksen jälkeen tekevänsä kaikkensa, jotta Etelä-Korean hallinto pysyy kuohunnasta huolimatta vakaana.

Tällä kertaa kaikki parlamentin jäsenet osallistuivat äänestykseen. Edellisessä äänestyksessä suurin osa hallituspuolueen edustajista poistui salista.

Taustalla on viimeviikkoinen selkkaus, jossa Yoon julisti maahan yllättäen poikkeustilan, joka kesti muutaman tunnin ennen perumista. Yoon selvisi viime viikolla järjestetystä ensimmäisestä virkasyyteäänestyksestä niukasti.

ÄÄNESTYSTÄ saatteli suuri presidentin syytteeseen asettamista vaativa mielenosoitus, johon poliisin arvion mukaan kokoontui ainakin 200  000 osanottajaa.

Yksi mielenosoittajista otti tanssiaskelia kadulla kuultuaan äänestyksen tuloksesta.

-  Eikö olekin uskomatonta, että me saimme tämän aikaiseksi? Olen sataprosenttisen varma, että perustuslakituomioistuin tukee virkasyytettä, sanoi 52-vuotias Choi Jung-ha uutistoimisto AFP:lle.

Pienempi, noin 30  000 ihmisen joukko mielenosoittajia antoi tukensa presidentille.

Etelä-Korean oppositiota edustavan demokraattipuolueen ryhmänjohtaja Park Chan-dae sanoi, että päätös asettaa presidentti virkarikossyytteeseen on “suuri voitto Korean kansalle”.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) sanoi lausunnossaan, että äänestystulos osoittaa, miten tärkeää vallan tasapaino on vallan väärinkäytösten estämisessä ja oikeusvaltion ylläpitämisessä. Järjestön mukaan Etelä-Korean kansa ja lainsäätäjät nousivat puolustamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

POIKKEUSTILA on voimatoimi, jota ei ole Etelä-Koreassa ollut voimassa yli 40 vuoteen. Poikkeustila ehti olla voimassa vain tunteja ennen kuin parlamentti kumosi sen, vaikka Yoon oli lähettänyt sotilaita parlamenttiin estämään äänestystä. Parlamentin päätöksen jälkeen Yoon perui poikkeustilan.

Syynä presidentin toimintaan on pidetty ennen kaikkea sitä, että oppositio on pystynyt tehokkaasti estämään Yoonin esittämiä poliittisia hankkeita. Enemmistöä parlamentissa pitävän opposition ja epäsuosittuna presidenttinä pidetyn Yoonin välejä onkin kuvailtu tulehtuneiksi. Yoon syytti poikkeustilaa julistaessaan oppositiota valtion vastaisista toimista ja vehkeilystä Pohjois-Korean kanssa, kuitenkaan osoittamatta todisteita vehkeilystä.

Virkasyyte koskee kapinaa ja perustuslaillisen järjestyksen horjuttamista.

POIKKEUSTILAJUPAKKA on murentanut Yoonin muutenkin heikkoa kannatusta entisestään. Gallup Korean perjantaina julkaiseman kyselyn mukaan vain 11 prosenttia korealaisista kannattaa presidenttiä. 75 prosenttia kannattaa hänen asettamistaan virkasyytteeseen.

Virkasyytemenettelyn lisäksi myös poliisilla on käynnissä oma tutkintansa presidentin epäillystä kapinan organisoinnista.

Edellisen kerran Etelä-Korean presidentti kaatui virkarikossyytteeseen vuonna 2016, kun Park Geun-hye sai syytteen lahjusten vastaanottamisesta. Perustuslakituomioistuin vahvisti syytteen seuraavana vuonna ja Park sai myöhemmin 20 vuoden vankeustuomion, josta hänet kuitenkin armahdettiin vuonna 2021.