– Mikään ei muutu, ennen kuin päättäjät tunnustavat tosiasiat ja ymmärtävät sen todellisuuden, jossa eletään. Yhtä työpaikkaa kohti on satoja hakijoita, eikä mikään määrä aktiivisuutta, työnhakukursseja, CV:n päivittämistä tai muita kikkoja auta, kun vika on rakenteissa, tiivisti Elsa Osipova.

Yleisradion irtisanomisissa määräaikaispestistään työttömäksi jäänyt korkeakoulutettu Osipova, 30, oli mukana Kaikkosen paneelissa, koska hän on päättänyt antaa kasvot 2020-luvun työttömyydelle ja murtaa stereotypioita. Osipovalla on sosiaalisessa mediassa noin 9000 seuraajaa, joilla on hänen mukaansa hyvin erilaisia taustoja ja työttömyyskokemuksia.

Sadoista ennen tilaisuutta saamistaan viesteistä hän halusi nostaa vääristyneen todellisuuskäsityksen lisäksi esiin ansiosidonnaisen suojaosan poiston tuhoisuuden osa-aika- ja keikkatyölle, opiskelun ja alanvaihdon vaikeuden sekä etenkin nuorten kokeman epätoivon ja näköalattomuuden.

– Valitettavasti joutuu kysymään, eletäänkö hallituksessa lainkaan samassa todellisuudessa kuin kodeissa ja työpaikoilla kautta maan? Ymmärretäänkö tilanteen vakavuus?

YRITTÄJIEN näkökulmasta pahimmat ongelmat liittyvät keskustelun osanottajien mukaan byrokratiaan alkaen pankkitilin avaamisen vaikeudesta, ylipäätään hallinnolliseen taakkaan, kohtaanto-ongelmiin ja etenkin yksin- ja pienyrittäjien riskeihin ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa.

Myös hallituksen sosiaali- ja työttömyysturvaleikkauksia arvosteltiin, koska ne tekevät monelle mahdottomaksi tai liian riskialttiiksi lähdön osa-aikaisiin tai kausitöihin ylipäätään, saati toiselle paikkakunnalle.

– Toistuva viesti on, että ihmiset, jotka palkkaisimme heti, eivät uskalla ottaa töitä vastaan, koska jo kahden viikon keikka sotkee asumis- ja muiden välttämättömien tukien maksatuksen kuukausiksi. Suojaosan poisto on pahentanut tilannetta entisestään. Muun muassa näistä syistä 70 prosenttia välittämistämme työntekijöistä tulee ulkomailta, sanoi Rovaniemellä toimivan henkilöstövuokrausyritys Arctic Careerin Heidi Alariesto.

Alarieston mukaan töitä olisi pohjoisessa etenkin rakennus-, kaivos- ja majoitus- ja ravintola-alalla, mutta ne ovat pääosin kausiluontoisia.

KESKUSTAN Kaikkonen muistuttaa, että pääministeri Orpon ja hallituksen tärkein lupaus suomalaisille oli 100 000 työllistä lisää. Sen sijaan Suomeen on tullut ainakin 60 000 työtöntä lisää.

– Hallituksella on nyt kaksi vaihtoehtoa. Joko tunnustaa ne tosiasiat ja alkaa vihdoin rakentaa käännettä parempaan tai tehdä johtopäätöksiä. Pääministeri Orpolla on vakavan pohdinnan paikka, Kaikkonen kommentoi tiedotteessaan.

– Työttömyyden inhimillinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen hinta on kova, eikä välinpitämättömyyteen olisi varaa. Työttömyys johtaa helposti köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja osattomuuteen. Erityisen vakavaa on nuorten työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden paheneminen. Myös akateemisen työttömyyden kasvu on huolestuttavaa.

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIÄ on jo noin 130 000, joka lähentelee 1990-luvun laman lukemia. Yhtenä keinona Kaikkonen esittää yhtenä ratkaisuna työnantajamaksujen keventämistä. Yrityksille tulisi antaa kannusteita pitkäaikaistyöttömien ja nuorten palkkaamiseen.

Lisäksi Kaikkonen sanoo, että kuntien työttömistä maksamat sakkomaksut pitää voida käyttää alueilla työllisyyden vahvistamiseen toimivimmaksi katsotulla tavalla.

– Esimerkiksi oppisopimuskoulutus, starttirahat ja palkkatuki voivat olla näitä ratkaisuja. Paikallisesti tiedetään parhaiten, mikä toimii ja mikä ei.

Kaikkosen koolle kutsumaan pyöreän pöydän keskusteluun osallistui yrittäjiä, työttömiä, yksityisen työnvälityksen sekä Helsingin kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön edustajia.