Tunnelma neuvotteluissa maiden välillä on ollut paikoitellen niin kireä, että tilanteen on pelätty kärjistyvän avoimeksi konfliktiksi.

Vuosia kestäneiden, pituutensa ja vaikeutensa vuoksi “kiduttaviksikin” kuvailtujen neuvotteluiden taustalla on Etiopian patohanke. Etiopia on rakennuttanut Niilille noin neljän miljardin euron arvoisen padon ja aikoo aloittaa patojärven täyttämisen tämän kuun aikana.

Hanke on huolestuttanut Egyptiä jo vuosia. Niilin vedet ovat maalle niin tärkeät, että voidaan puhua jopa elämän ja kuoleman kysymyksestä.

Etiopian pato on valmistumassa Sinisen-Niilin yläjuoksulle, mistä valtaosa myös Egyptin vedestä virtaa. Egypti on pelännyt etenkin sitä, että jos patoon pumpataan vettä liian nopeasti, se kuivattaa Egyptin ja aiheuttaa jo valmiiksi kuivuudesta kärsivässä maassa vesikriisin.

Egyptin mukaan Etiopian patohanke uhkaa vaikuttaa jopa kymmenien miljoonien egyptiläisten toimeentuloon ja vedensaantiin.

– Egyptille kysymys Niilistä on elämän ja kuoleman kysymys. En usko, että kukaan on sitä mieltä, että Etiopian kehityksen tulisi tapahtua egyptiläisten elämän kustannuksella, sanoi Egyptin ulkoministeri Sameh Shoukry syyskuussa antamassaan haastattelussa al-Monitor-verkkolehdelle.

Lisäksi Niilillä on Egyptille myös suuri historiallinen ja kulttuurinen merkitys. Niilin olemassaolo on aikoinaan mahdollistanut maan sivilisaation synnyn, ja maa on perinteisesti mieltänyt itsensä Niilin vesien hallitsijaksi.

Toisaalta myös Etiopialla on pelissä paljon. Maan mukaan pato mahdollistaisi sähköjen saannin yli 65 miljoonalle etiopialaiselle, jotka vielä elävät sähköttä.

Etiopian mukaan Egyptin hallinta Niilistä pohjautuu myös siirtomaa-aikoina laadittuihin sopimuksiin, jotka eivät enää päde.
Egypti on myös jo valittanut patohankkeesta YK:n turvallisuusneuvostoon ja vaatinut sitä valvomaan sopimuksen syntyä. Egyptin mukaan kiista voi muuten synnyttää pahimmassa tapauksessa jopa konflikteja.

– Tämä kiista voi aiheuttaa kriisejä ja konflikteja, jotka tekevät jo valmiiksi ongelmallisesta alueesta yhä epävakaamman, sanoi turvallisuusneuvostolle kesäkuussa puhunut Egyptin ulkoministeri Shoukry.

Periaatteessa pääosaan sopimuksen kiistakohdista on saatu aikaan jo sopu, ja diplomaattisen ratkaisun löytämisen suhteen on oltu toiveikkaita.

Kiistan pääristiriidat koskevat enää kahta asiaa: kuinka paljon Etiopia aikoo vapauttaa vettä virtaamaan, mikäli aluetta koettelee useamman vuoden kuivuus. Egypti on toivonut, että Etiopia sallisi vesien virrata vapaasti eikä panttaisi vettä itselleen.

Toinen kysymys on koskenut sitä, miten Etiopia, Egypti ja Sudan käytännössä ratkaisevat tulevaisuuden erimielisyydet padosta.

Egypti ja Sudan ovat toivoneet laillisesti sitovampia linjauksia asioista kuin mihin Etiopia on ollut valmis.

Molemmat maat ovat käyttäneet kovasanaista kieltä toisiaan kohtaan.

Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi on kertonut, että maa on valmis tarttumaan tarvittaviin toimenpiteisiin suojellakseen Niilin vesiä. Myös Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali on sanonut, että “maa voi mobilisoida” miljoonia ihmisiä padon suojeluun.
STT–Sanna Raita-aho