Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Ulkomaat

Etiopia ja Egypti kiistelevät Niilin vedestä – patohankkeessa nähdään jopa sodan siemen

LEHTIKUVA / AFP / EDUARDO SOTERAS
Patotyömaa Gubassa Etiopiassa. Egypti pelkää Niilin patoamisen johtavan vesikriisiin.

Egypti, Etiopia ja Sudan käyvät parhaillaan Afrikan unionin johdolla elintärkeinä pidettyjä neuvotteluita, joita pidetään ratkaisevina Niilin vesien kohtalonkysymyksessä.

Demokraatti.fi/STT

Tunnelma neuvotteluissa maiden välillä on ollut paikoitellen niin kireä, että tilanteen on pelätty kärjistyvän avoimeksi konfliktiksi.

Vuosia kestäneiden, pituutensa ja vaikeutensa vuoksi ”kiduttaviksikin” kuvailtujen neuvotteluiden taustalla on Etiopian patohanke. Etiopia on rakennuttanut Niilille noin neljän miljardin euron arvoisen padon ja aikoo aloittaa patojärven täyttämisen tämän kuun aikana.

Hanke on huolestuttanut Egyptiä jo vuosia. Niilin vedet ovat maalle niin tärkeät, että voidaan puhua jopa elämän ja kuoleman kysymyksestä.

Toisi sähköt miljoonille, mutta uhkaa egyptiläisten toimeentuloa

Etiopian pato on valmistumassa Sinisen-Niilin yläjuoksulle, mistä valtaosa myös Egyptin vedestä virtaa. Egypti on pelännyt etenkin sitä, että jos patoon pumpataan vettä liian nopeasti, se kuivattaa Egyptin ja aiheuttaa jo valmiiksi kuivuudesta kärsivässä maassa vesikriisin.

Egyptin mukaan Etiopian patohanke uhkaa vaikuttaa jopa kymmenien miljoonien egyptiläisten toimeentuloon ja vedensaantiin.

– Egyptille kysymys Niilistä on elämän ja kuoleman kysymys. En usko, että kukaan on sitä mieltä, että Etiopian kehityksen tulisi tapahtua egyptiläisten elämän kustannuksella, sanoi Egyptin ulkoministeri Sameh Shoukry syyskuussa antamassaan haastattelussa al-Monitor-verkkolehdelle.

Lisäksi Niilillä on Egyptille myös suuri historiallinen ja kulttuurinen merkitys. Niilin olemassaolo on aikoinaan mahdollistanut maan sivilisaation synnyn, ja maa on perinteisesti mieltänyt itsensä Niilin vesien hallitsijaksi.

Toisaalta myös Etiopialla on pelissä paljon. Maan mukaan pato mahdollistaisi sähköjen saannin yli 65 miljoonalle etiopialaiselle, jotka vielä elävät sähköttä.

Etiopian mukaan Egyptin hallinta Niilistä pohjautuu myös siirtomaa-aikoina laadittuihin sopimuksiin, jotka eivät enää päde.
Egypti on myös jo valittanut patohankkeesta YK:n turvallisuusneuvostoon ja vaatinut sitä valvomaan sopimuksen syntyä. Egyptin mukaan kiista voi muuten synnyttää pahimmassa tapauksessa jopa konflikteja.

– Tämä kiista voi aiheuttaa kriisejä ja konflikteja, jotka tekevät jo valmiiksi ongelmallisesta alueesta yhä epävakaamman, sanoi turvallisuusneuvostolle kesäkuussa puhunut Egyptin ulkoministeri Shoukry.

Molemmat uhittelevat konfliktilla

Periaatteessa pääosaan sopimuksen kiistakohdista on saatu aikaan jo sopu, ja diplomaattisen ratkaisun löytämisen suhteen on oltu toiveikkaita.

Kiistan pääristiriidat koskevat enää kahta asiaa: kuinka paljon Etiopia aikoo vapauttaa vettä virtaamaan, mikäli aluetta koettelee useamman vuoden kuivuus. Egypti on toivonut, että Etiopia sallisi vesien virrata vapaasti eikä panttaisi vettä itselleen.

Toinen kysymys on koskenut sitä, miten Etiopia, Egypti ja Sudan käytännössä ratkaisevat tulevaisuuden erimielisyydet padosta.

Egypti ja Sudan ovat toivoneet laillisesti sitovampia linjauksia asioista kuin mihin Etiopia on ollut valmis.

Molemmat maat ovat käyttäneet kovasanaista kieltä toisiaan kohtaan.

Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi on kertonut, että maa on valmis tarttumaan tarvittaviin toimenpiteisiin suojellakseen Niilin vesiä. Myös Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali on sanonut, että ”maa voi mobilisoida” miljoonia ihmisiä padon suojeluun.
STT–Sanna Raita-aho

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Marja Luumi

Työmarkkinat
10.8.2020
Tämä lasikatto on vielä rikkomatta – Maria Teikari pyrkii Akavan johtoon: ”Lopullinen kimmoke oli huoli ay-liikkeen tulevaisuudesta”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE