Suomi ja muut Pohjoismaat ovat haavoittuvaisia kansainvälisen kaupan häiriöille, kun maailma siirtyy yhä enemmän geotalouden aikaan, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla uudessa raportissa.

Geotalouteen kuuluvat lisääntyneet geopoliittiset jännitteet, tuontiriippuvuuksien vähentäminen sekä protektionismin kasvu. Pohjoismaiden kriittisimmät haavoittuvuudet häiriöille linkittyvät Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.

Riippuvuuden suunta vaihtelee eri Pohjoismaiden välillä. Suomen sekä Islannin kohdalla riippuvuudet kohdistuvat erityisesti Kiinaan, kun taas Ruotsilla ja Tanskalla ne kytkeytyvät ennen kaikkea Yhdysvaltoihin.

Suomen kohdalla suuri haavoittuvuus ovat Kiinasta tuodut litiumioniakut ja niiden osat. Suomen tuomista haavoittuviksi luokitelluista tuotteista liki 38 prosenttia tuli Kiinasta vuonna 2024. Vastaava osuus Ruotsilla oli noin 17 ja Tanskalla noin 11 prosenttia.

Tanska taas toi yli puolet haavoittuvista tuotteistaan Yhdysvalloista ja Ruotsi yli 40 prosenttia.

SUOMI tuo Pohjoismaista suhteessa eniten välituotteita eli hyödykkeitä, joita käytetään osana toisten hyödykkeiden valmistusta, kuten teollisuuden tarvitsemia komponentteja ja materiaaleja. Välituotteiden osuus tavaratuonnista on Suomessa 57 prosenttia.

Myös Suomen viennistä yli puolet on välituotteita. Etlan raportin mukaan Suomi ei ole Pohjoismaista kaikkein alttein kansainvälisen kaupan häiriöille, sillä haavoittuvimmassa asemassa ovat Norja ja Tanska. Ruotsilla ja Islannilla valmius vastata häiriöihin on vahvinta.

Geotalouden aika eroaa menneiden aikojen avotaloudesta, joka kuului globalisaation kultaisiin vuosikymmeniin.

- Vielä muutama vuosi sitten ajateltiin, että kun maiden välille syntyy taloudellisia yhteyksiä, se on maailmanrauhan tae, raportin kirjoittajiin kuuluva Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö sanoo STT:lle.

- Nyt sitten on huomattu, että ehkä se ei ihan täydellisesti pidäkään paikkansa.

GEOTALOUS tarkoittaa talouden keinojen käyttämistä yhä enemmän ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Se on näkynyt esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tullipolitiikassa ja Kiinan maametallien vientirajoituksissa.

Muutoksen tuuli on hyinen erityisesti Suomen ja muiden Pohjoismaiden kaltaisille pienille ja avoimille talouksille, joille kansainvälinen kauppa on elinehto.

Pohjoismaat tuovat keskimäärin 21 prosenttia välituotteistaan toisiltaan. Ali-Yrkön mukaan olisi selvittämisen arvoista, voisiko tätä osuutta kasvattaa ja Pohjoismaiden omavaraisuutta siten parantaa.

- Ainakin se olisi kartoituksen arvoista. Kaikkihan ei ole saatavissa toisista Pohjoismaista. Sanotaan nyt vaikka litiumioniakut, niin eipä niitä tällä hetkellä pysty täältä hankkimaan.

Suomen kaltaiset vapaasta kaupasta hyötyneet taloudet ovat selvästi häviäjien puolella, kun maailma siirtyy Trumpin kaltaisten johtajien vetämänä nurkkakuntaisen geotalouden aikakaudelle. Onko muutos peruuttamaton?

- Monet sanoivat silloin globalisaation aikakautena, että tämä on peruuttamatonta. Ei se ollut mitenkään peruuttamatonta, enkä näe tätäkään semmoisena. Suunta menee tällä hetkellä vahvasti geotalouden aikakauteen ja pois globalisaatiosta, mutta kyllä se jossain kohtaa varmasti alkaa lieventyä, sanoo Ali-Yrkkö.