Myös Nato-jäsenyys, vakaa toimintaympäristö sekä Euroopan ja Yhdysvaltojen halu siirtää tuotantoa takaisin länsimaihin voivat lisätä kiinnostusta Suomea kohtaan valmistusmaana, visioivat Etlan ennusteen laatineet tutkijat Ville Kaitila ja Sakari Lähdemäki.

Uudet investoinnit teollisuudessa ja palveluissa voivat tukea talouden ja tuottavuuden kasvua enemmän kuin nyt osataan arvioida.

- Kristallipalloon katsominen näin pitkän aikavälin ennusteessa tuo varmasti eteen myös kehityskulkuja, joita emme nyt vuonna 2023 vielä osaa nähdä. Tämän hetken näkemyksen perusteella kasvu on kuitenkin jatkossakin harmillisen hidasta, Lähdemäki sanoi tiedotteessa.

Etlan ennuste perustuu silti siihen, että tehtyjen työtuntien määrä pysyy Suomessa lähes ennallaan. Jotta Etlan ennuste toteutuisi, pitäisi Suomen työllisyysasteen nousta ja työntekijöiden keskimäärin tekemien työtuntien määrän supistua jatkossa hitaammin.

Teollisuudessa ja korkean tuottavuuden palvelualoilla tuottavuuden ennakoidaan kasvavan jatkossa noin kaksi prosenttia vuodessa. Julkisissa palveluissa tuottavuuskehitys jää heikommaksi, Kun väestö ikääntyy ja julkisten palvelujen kysyntä kasvaa, heikkenee koko talouden keskimääräinen tuottavuuskehitys tulevien vuosien aikana. Etlan tutkijat laskevat, että talouden tuottavuus kasvaisi keskimäärin hieman nopeammin kuin mitä on nähty finanssikriisin jälkeen.

- Oletuksena on muun muassa, ettei julkisten palveluiden tuottavuuskehitys olisi ihan niin huonoa kuin aiemmin ja että niiden tuottavuuden aleneminen pysähtyisi kokonaan ennusteen jälkipuoliskolla. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, työvoiman tarve alalla voi olla suurempi ja bkt:n kasvu ennustettamme hitaampaa, Kaitila sanoi tiedotteessa.