Etla varoittaa: Yhteiskuntasopimus ei paranna työllisyyttä hetkessä

Kuva: Kari Hulkko
Työttömyysaste on tänä vuonna Etlan arvioiden mukaan 9,4 prosenttia, josta se laskee joka vuosi, mutta hyvin hitaasti.

Yhteiskuntasopimus parantaisi työllisyyttä vasta muutaman vuoden päästä, vaalikauden lopulla, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Tänään julkistetussa suhdanne-ennusteessaan Etla arvioi työttömyyden vähenevän lähivuosina varsin hitaasti.

Työttömyysasteen odotetaan olevan tänä vuonna 9,4 prosenttia, ensi vuonna 9,3 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 9,2 prosenttia. Vuoden 2020 työttömyysasteeksi Etla arvioi 8,9 prosenttia.

Kansantuotteen roima heikentyminen olisi normaalisti antanut aihetta isompaankin työttömyyteen. Vaikutusta on kuitenkin loiventanut väestön eläköityminen sekä se, että tuotanto on supistunut korkean tuottavuuden vientitoimialoilta, jotka työllistävät suhteellisesti vähemmän.

Etla odottaa muiden talousennustajien tapaan Suomelle hyvin vaisua kasvua lähivuosiksi. Kansantuotteen odotetaan kasvavan tänä vuonna 0,9 prosenttia. Arviota on heikennetty syksystä hitusen verran, koska vienti on sakannut odotettua enemmän.

Yksityinen kulutus ei kasva lainkaan.

Suomen kasvu olisi tänä vuonna Etlan mukaan toiseksi hitainta euroalueella. Hitainta kasvun odotetaan olevan Kreikassa, jossa kokonaistuotanto ei kasvaisi tänä vuonna lainkaan. Vanhoista kriisimaista Irlannin odotetaan pääsevän 4 prosentin ja Espanjan 3 prosentin kasvuvauhtiin. Saksassa ja Ranskassa kasvu olisi 1,5 prosentin tuntumassa.

Ensi vuonna Suomen kansantuote kasvaisi 1,2 prosenttia viennin tukemana. Etla odottaa, että vienti vauhdittuu, kun EU-maiden investoinnit lisääntyvät ja yhteiskuntasopimus alkaa hiljalleen parantaa kilpailukykyä. Sen sijaan yksityinen kulutus ei kasvaisi lainkaan.

– Reaaliansiot alenevat hieman, työllisyyskehitys on heikko ja yhteiskuntasopimus kasvattaa palkansaajien työvoiman sivukuluja, Etlan talousennusteessa luetellaan.

Vuonna 2018 talouden odotetaan kasvavan 1,4 prosenttia. Kasvu nojaa Etlan mukaan vientiin ja investointeihin. Edellytyksenä kuitenkin on, että maltilliset palkkasopimukset jatkuvat, kilpailukyky kohenee ja vientimarkkinat elpyvät.

Mahdoton aikataulu? – Yliopistosairaalojen johtajat: lakiluonnos asiakkaan sote-valinnanvapaudesta on keskeneräinen ja tulkinnanvarainen

Kuva: lehtikuva / johannes tervo

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajat varoittavat, että lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa on keskeneräinen ja tulkinnanvarainen.

Aikataulu on asian tärkeyteen nähden liian kiireellinen, ja käsittelyä pitäisi lykätä kunnes esityksen ristiriitaisuudet ja puutteet on korjattu.

Nyt lausuntokierroksella oleva luonnos sisältää yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien mukaan ristiriitaisuuksia, joiden perusteella on vaikea tulkita, mitä hallitus on oikein tarkoittanut.

Keskon yt:t ohi: 206 menettää työnsä, 51 kauppaa sulkeutuu

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Kesko on saanut päätökseen Siwoja ja Valintataloja koskevat yt-neuvottelut. Lopputuloksena kauppatoiminta päättyy 51 kaupassa ja 206 henkilön työsuhde päättyy.

Neuvottelut saatiin loppuun myös niiden 60 kaupan osalta, joiden myyntiä kilpailu- ja kuluttajavirasto edellyttää. Myynnistä neuvotellaan edelleen ja osa kaupoista siirtynee kilpailijoiden omistukseen.

Irtisanottaville on tarkoitus tarjota työtä muista K-marketeista tai muualla Keskon palveluksessa, Kesko kertoi tiedotteessaan.

Siwoja ja Valintataloja on muutettu K-marketeiksi jo yli 320 ja muutokset jatkuvat kevään mittaan. Yhteensä K-marketeiksi on muuttumassa yli 400 liikettä.

Keskon varatoimitusjohtajna Jorma Rauhalan mukaan Keskon tavoite on pitää lähikauppaverkosto mahdollisimman laajana.

– Olemme rakentamassa Suomen ylivoimaisesti laajinta lähikauppaverkostoa, joka koostuu lähes 1 000 lähikaupasta ja joka työllistää lähes 8 500 kaupan alan ammattilaista. Valitettavasti Suomen Lähikaupalta tulleessa verkostossa on mukana kauppoja, joissa emme ole löytäneet keinoa jatkaa liiketoimintaa kannattavasti, Rauhala sanoi.

Suljettavia liikkeitä on muun muassa pienillä paikkakunnilla, joilla ei ole riittävää asiakaspohjaa. Toisissa olisi ollut liian suuri investointitarve.

Juttua päivitetty klo 13.51.

AVAINSANAT

Palvelualoillakin näkyy jo piristymisen merkkejä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Yksityisten palvelualojen liikevaihto kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia ja alalla ennakoidaan, että kasvu jatkuu ripeänä myös tämän vuoden alkupuolella. Palvelualojen työnantajat Palta ennustaa, että liikevaihto kasvaa kaikilla yksityisten palvelualojen päätoimialoilla. Nopeinta kasvua saadaan työllistämistoiminnassa ja liike-elämän palveluissa. Myös logistiikassa näkyy pitkän tauon jälkeen pientä kasvua.

– Suomen talouden piristyminen näkyy selvästi palvelujen kysynnässä. Vienti näyttää kääntyvän maltilliseen kasvuun, joten logistiikkakin ponnistaa tänä vuonna kasvuun, arvioi Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Kasvu näkyy myös työllisyydessä, sillä palvelualoille syntyi viime vuonna 3 500 uutta työpaikkaa. Palveluihin on finanssikriisin jälkeen syntynyt kaikkiaan yli 60 000 työpaikkaa.

IMF: Kreikalle ei pidä antaa velkoja anteeksi

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / SAUL LOEB
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde

Kreikan velat tarvitsevat uudelleenjärjestelyä, mutta velkojen antamista anteeksi ei tällä hetkellä tarvita, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi keskiviikkona Berliinissä.

Kreikan johto, IMF sekä euromaat ovat vääntäneet jo kuukausien ajan velkahelpotuksista ja Kreikalta vaadittavista toimista. Kreikka suostui maanantaina keskustelemaan uusista velkojien haluamista ehdoista, jotta umpikuja saataisiin murrettua.

Euromaat ja IMF ovat olleet erimielistä siitä, millaisia ehtoja ja toimia Kreikalta pitäisi edellyttää taloudellisen tuen vastineeksi. Euromaat esimerkiksi haluavat Kreikan sitoutuvan 3,5 prosentin budjettiylijäämään suhteessa bruttokansantuotteeseen ennen lainojen takaisinmaksuja, mitä IMF ei pidä realistisena.

Kreikka tarvitsee uuden erän 86 miljardin euron lainaohjelmastaan viimeistään heinäkuussa, jotta se voisi maksaa 7 miljardin euron edestä velkojaan.

IMF ei lähtenyt mukaan vuonna 2015 myönnettyyn tukipakettiin, mutta moni euromaa haluaisi sen nyt mukaan lainaohjelmaan.

Keskustelua aiheesta

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.