Etla varoittaa: Yhteiskuntasopimus ei paranna työllisyyttä hetkessä

Kuva: Kari Hulkko
Työttömyysaste on tänä vuonna Etlan arvioiden mukaan 9,4 prosenttia, josta se laskee joka vuosi, mutta hyvin hitaasti.

Yhteiskuntasopimus parantaisi työllisyyttä vasta muutaman vuoden päästä, vaalikauden lopulla, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Tänään julkistetussa suhdanne-ennusteessaan Etla arvioi työttömyyden vähenevän lähivuosina varsin hitaasti.

Työttömyysasteen odotetaan olevan tänä vuonna 9,4 prosenttia, ensi vuonna 9,3 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 9,2 prosenttia. Vuoden 2020 työttömyysasteeksi Etla arvioi 8,9 prosenttia.

Kansantuotteen roima heikentyminen olisi normaalisti antanut aihetta isompaankin työttömyyteen. Vaikutusta on kuitenkin loiventanut väestön eläköityminen sekä se, että tuotanto on supistunut korkean tuottavuuden vientitoimialoilta, jotka työllistävät suhteellisesti vähemmän.

Etla odottaa muiden talousennustajien tapaan Suomelle hyvin vaisua kasvua lähivuosiksi. Kansantuotteen odotetaan kasvavan tänä vuonna 0,9 prosenttia. Arviota on heikennetty syksystä hitusen verran, koska vienti on sakannut odotettua enemmän.

Yksityinen kulutus ei kasva lainkaan.

Suomen kasvu olisi tänä vuonna Etlan mukaan toiseksi hitainta euroalueella. Hitainta kasvun odotetaan olevan Kreikassa, jossa kokonaistuotanto ei kasvaisi tänä vuonna lainkaan. Vanhoista kriisimaista Irlannin odotetaan pääsevän 4 prosentin ja Espanjan 3 prosentin kasvuvauhtiin. Saksassa ja Ranskassa kasvu olisi 1,5 prosentin tuntumassa.

Ensi vuonna Suomen kansantuote kasvaisi 1,2 prosenttia viennin tukemana. Etla odottaa, että vienti vauhdittuu, kun EU-maiden investoinnit lisääntyvät ja yhteiskuntasopimus alkaa hiljalleen parantaa kilpailukykyä. Sen sijaan yksityinen kulutus ei kasvaisi lainkaan.

– Reaaliansiot alenevat hieman, työllisyyskehitys on heikko ja yhteiskuntasopimus kasvattaa palkansaajien työvoiman sivukuluja, Etlan talousennusteessa luetellaan.

Vuonna 2018 talouden odotetaan kasvavan 1,4 prosenttia. Kasvu nojaa Etlan mukaan vientiin ja investointeihin. Edellytyksenä kuitenkin on, että maltilliset palkkasopimukset jatkuvat, kilpailukyky kohenee ja vientimarkkinat elpyvät.

STTK: Työaikalakiesityksen lykkääminen heikentää sopimisen ilmapiiriä

STTK:n hallitus lähettää tiukat terveiset maan hallitukselle päätöksestä siirtää esitys uudesta työaikalaista ensi kevääseen.

– Lain lykkääminen sotkee ikävällä tavalla käynnissä olevia työmarkkinaneuvotteluita. Liittojen pitäisi syksyn aikana solmia työ- ja virkaehtosopimuksia vailla käsitystä siitä, missä muodossa riitaisa työaikalakiesitys lopulta etenee eduskunnan käsittelyyn. Tämä heikentää sopimisen ilmapiiriä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

STTK painottaa, että liittojen on voitava luottaa siihen, että uusi työaikalakiesitys on tasapainoinen kokonaisuus.

– Nyt tätä luottamusta ei ole, kun keskeiset työaikalain sisällöt ovat avoimia, Palola korostaa.

STTK:n hallitus ei näe perusteita lakivalmistelun lykkäämiselle ja maan hallituksen olisikin pitänyt tehdä keskeiset linjaukset jo nyt.

– Pahimmassa tapauksessa tässä synnytetään uutta riitaa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välille, Palola pohtii.

Esitys on soveltamisalaltaan tulkinnanvarainen ja epäselvä.

 STTK korostaa uuden työaikalain tarvetta.

– Laki tarvitaan vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita, mutta sen on oltava tasapainoinen kokonaisuus niin työntekijöiden kuin työnantajienkin kannalta. Lähtökohta on jatkossakin oltava työntekijän työaikasuojelu. Nyt siitä ei ole varmuutta, sillä esitys on soveltamisalaltaan tulkinnanvarainen ja epäselvä.

PT nosti reilusti arviotaan: Talous kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia

Kuva: Thinkstock

Palkansaajien tutkimuslaitos nostaa reippaasti arviotaan Suomen talouskasvusta. Talous kasvaa tutkimuslaitoksen mukaan tänä vuonna 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Viime vuonna Suomen talous kasvoi 1,9 prosenttia.

Tutkimuslaitos nosti tämän vuoden kasvuennustetta viimekeväisestä 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuoden ennustetta 0,8 prosenttiyksikköä.

Tutkimuslaitos arvioi Suomen viennin kasvavan tänä vuonna 9,0 prosenttia ja ensi vuonna 6,0 prosenttia.

Työttömyysaste taas putoaa tutkimuslaitoksen arvion mukaan tänä vuonna 8,6 prosenttiin ja ensi vuonna 8,3 prosenttiin. Viime vuonna Suomen työttömyysaste oli 8,8 prosenttia.

Työllisyysaste nousee talousennusteen mukaan tänä vuonna 69,4 prosenttiin ja ensi vuonna 69,8 prosenttiin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena on ollut nostaa työllisyysaste hallituskaudellaan 72 prosenttiin.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan Suomen talouden myönteistä käännettä selittää osaltaan talouskasvun kiihtyminen euroalueella ja Yhdysvalloissa sekä talouden kääntyminen kasvuun myös Venäjällä.

Suhdannekäänteen voima yllätti ennustajat – ”Tämän vuoden kasvu voi yltää jo julkistettuja ennusteita vauhdikkaammaksi”

Suomen talouskasvu ylitti odotukset.

Talouden vauhdittunut kasvu on yllättänyt tänä vuonna ennustelaitokset. Talouden laaja-alaisen kasvun myötä valtiovarainministeriö ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vetivät tiistaina ennusteitaan selvästi ylöspäin. Ne povasivat Suomelle tälle vuodelle vajaan kolmen prosentin ja ensi vuodelle noin kahden prosentin kasvua.

Palkansaajien tutkimuslaitoksesta huomautettiin tiistaina Twitterissä, että bruttokansantuotteen kuukausi-indikaattorin keskikasvu tammi-heinäkuussa oli 3,8 prosenttia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen mukaan Suomen talouden tämän vuoden kasvu voi yltää jo julkistettuja ennusteita vauhdikkaammaksi.

– Ennustajilla saattaa olla vähän varovaisuutta, kun on totuttu niin vaatimattomiin kasvulukuihin. On kynnys ennustaa Suomelle euroalueen keskimääräistä paljon vahvempaa kasvua.

Ilmakunnaksen mukaan on mahdollista, että menneet vuodet ovat opettaneet ennustajat varovaisuuteen. Palkansaajien tutkimuslaitos julkistaa oman talousennusteensa keskiviikkona.

 

”Toivon järkevää ja tolkullista ratkaisua”

Samaan aikaan kun talousennusteita vedetään ylöspäin, syksyn liittokierros on vauhdittumassa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan on mahdollista, että kaikkien nopeimman kasvun vaihe on ajoittunut tämän vuoden alkupuolelle. Vihriälä nostaa kasvuyllätyksen syiksi muun muassa maailmantalouden ja kotitaloudet. Maailmantalouden ja euroalueen kasvu on ollut aiemmin ennakoitua vauhdikkaampaa.

Lisäksi kotitalouksien kulutuksen kasvu on perustunut velkaantumisen kasvuun, ja kotitalouksien säästämisaste on ollut poikkeuksellisesti negatiivinen.

– Arviona on ollut, että jossakin vaiheessa sen pitää normalisoitua joka tapauksessa, nyt normalisoituminen näyttää lykkääntyvän, Vihriälä sanoo.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitää ilahduttavana, että Suomen talous kasvaa paitsi tänä vuonna myös kahtena seuraavana vuonna mukavasti.

Se tarkoittaa, ettei kyse ole mistään kasvupyrähdyksestä, Orpo sanoi STT:lle.
Orpo toivoo kuitenkin liittokierrokselta edelleen palkkamalttia, jotta kohentunut kilpailukyky pysyy yllä. Sopiviin palkankorotusprosentteihin hän ei ota kantaa.

– Toivon järkevää ja tolkullista ratkaisua, Orpo sanoi.

Julkisen talouden huolet eivät ole kaikonneet

Nykyinen kasvu on Suomen talouden nykyrahkeisiin vauhdikasta. Vihriälän mukaan Suomen talous on kuitenkin tuotantopotentiaalinsa alapuolella ja työllisyys voi edelleen parantua niin, ettei törmätä rakennetyöttömyyteen.

– Emme pysty ylläpitämään kolmen prosentin kasvua vuodesta toiseen. Tämä kansainvälinen noususuhdanne pitää voida maksimaalisesti hyödyntää ja samalla parantaa työvoiman tarjonnan ja tuottavuuskasvun edellytyksiä, Vihriälä sanoo.

Silloin Suomella olisi mahdollista jatkaa Vihriälän mukaan 1,5–2 prosentin kasvussa pidemmän aikaa ja sillä olisi vaikutusta myös julkisen talouden näkymiin. Julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteet eivät ole kadonneet mihinkään. Valtiovarainministeriö saattoi todeta ennusteessaan velkasuhteen kääntyneen jo laskuun. Valtiovarainministeriö pääsi ennusteessaan kuitenkin tuttuun äänilajiin muistuttamalla, että ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu nopeana 2030-luvulle saakka ja julkisen talouden velkasuhde uhkaa kääntyä uudelleen kasvuun 2020-luvulla.

Olli Kuivaniemi, Heta Hassinen, Sanna Nikula, STT

 

 

AVAINSANAT

VM ennustaa taloudelle nopeaa kasvua

Suomen talouden nopea kasvuvaihea parantaa työllisyyttä ja kohentaa julkista taloutta, ennustaa valtionvarainministeriö. Talous kasvaa ministeriön mukaan vuonna 2018 2,1 prosenttia, mutta julkisen talouden velkaantuminen jatkuu.

Tämän vuoden kasvu on VM:n ennusteen mukaan selvästi nopeampaa kuin vuonna 2016. Kasvuvauhti hidastuu sen jälkeen noin kahden prosentin tuntumaan. Viennin kasvua vauhdittavat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Kotitalouksien ostovoima hidastuu mikä rajoittaa ministeriön mukaan kulutuskysyntää.

Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia. Taustalla on muun muassa teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta.

Kasvun hidastuminen vuonna 2018 johtuu VM:n arvion mukaan pitkälti ostovoiman kasvun hidastumisesta.

Keskustelua aiheesta

”Tärkeää pysyä mukana taloustieteen kansainvälisessä kehityksessä” – Suomen Pankki tukee uutta yksikköä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Uuden taloustieteen huippuyksikön taustavoimana on myös Suomen Pankki. Pääjohtaja Erkki Liikanen osallistui aamun tiedotustilaisuuteen.

Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö (eng. Helsinki Graduate School of Economics), jonka valmistelu alkaa Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin yhteistyönä.

Suomen Pankki yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tukee yksikön perustamista ja on ilmaissut valmiutensa osaltaan resursoida yksikön toimintaa.

– Kyseessä on hanke, jolla pyritään luomaan Suomeen kansainvälisesti merkittävä taloustieteen tutkimus- ja opetusyksikkö. Yksikkö vahvistaisi merkittävästi suomalaista makrotaloustieteen opetusta ja tutkimusta. Suomen Pankki on osaltaan päättänyt tukea huippuyksikköä, sanoi pääjohtaja Erkki Liikanen.

Raha- ja finanssipolitiikan vaikutusten analysointi on keskeinen osa makrotaloustiedettä.

Liikasen mukaan Suomen on tärkeää pysyä mukana taloustieteen kansainvälisessä kehityksessä.

– Suomen Pankki otti 14.11.2016 kantaa taloustieteen kehittämistarpeisiin Suomessa. Kannanotossa painotettiin, että korkeatasoinen talouspoliittinen analyysi, jota päätöksenteossa tarvitaan, edellyttää jatkossakin laadukasta opetusta ja tutkimusta erityisesti makrotaloustieteen ja rahoitusalan tutkimuksen alueilla.