Politiikka
12.8.2019 17:31 ・ Päivitetty: 12.8.2019 17:31
Etlasta myönnetään kiky-tuntien työllisyysvaikutusten arvioinnin vaikeus: “Aikamoisessa epävarmuudessa tässä liikutaan” – näin arvio laskettiin
Vuonna 2016 solmittu kilpailukykysopimus (kiky-sopimus) lisää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan työllisyyttä 20 000–42 000 hengellä käytetyistä oletuksista riippuen vuoteen 2022 mennessä. Etlan mukaan tästä noin 40 % selittyy työajan pidentämisellä ja loput sosiaalivakuutusmaksujen ja verotuksen alentamisella.
– Työajan pidennyksen voidaan odottaa lisäävän työllisyyttä noin 8000–16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä, Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus sanoi tänään Etlan tiedotteen mukaan.
Politiikassa luku saattaa helposti kääntyä totuudeksi, jonka mukaan työajan pidennyksen poistaminen 2017–2019 kiky-kauden jälkeen tarkoittaisi automaattisesti sitä, että Suomi menettää 8 000–16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä.
Tästä ei kuitenkaan ole kyse.
Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus tarkentaa ensinnäkin Demokraatille, että työajan pidennyksen voidaan odottaa lisäävän työllisyyttä Etlan laskelmien mukaan aina vuodesta 2017 vuoteen 2022 asti 8 000–16 000 työpaikalla.
Tämä tarkoittaisi vuositasolla (2017–2022) kiky-sopimuksen työajan pidennyksen aiheuttamaksi työpaikan lisäykseksi keskimäärin noin 1300–2700 työpaikkaa.
“6000–14000 työpaikkaa voisi sulaa.”
Etlan laskelman arvio työajan pidennyksen vaikutuksesta vuoden 2022 työllisyyteen on tehty siten, että siinä oletetaan, että kilpailukykysopimuksessa sovitut asiat jäisivät voimaan kiky-kauden 2017–2019 jälkeen muilta osin paitsi julkisen sektorin määräaikaiseksi sovittujen lomarahaleikkausten osalta. Toisin sanoen myös työajan 24 tunnin pidennys ulottuisi vuoteen 2022, johon mennessä työpaikkoja syntyisi mainitut 8 000–16 000 lisää.
Kyse tutkimuksessa ei ole siis siitä, että kilpailukykysopimuskausi 2017–2019 ilman sopimuksen jatkoa loisi mainitut 20 000–42 000 työpaikkaa lisää vaan työpaikat syntyvät olettaen, että kiky-sopimuksessa sovituista asioista pidetään kiinni vuoteen 2022 muutoin paitsi lomarahojen osalta.
– Taustalla on oletus, että kiky-sopimus ei vaikuta sopimuspalkkoihin kikyn tekemisen jälkeen. Silloin voidaan ajatella, että työajan pidennyskin jää voimaan, Lehmus sanoo.
Jos alkavalla työmarkkinakierroksella päädyttäisiin siihen, että 24 tunnin työajan pidennyksestä luovuttaisiin, Markku Lehmus arvioi, että vuoteen 2022 mennessä työajan pidennyksen 40 prosentin vaikutus olisi sulanut pois likimain kokonaan.
– 6000–14000 työpaikkaa voisi sulaa siitä johtuen vuoteen 2022 mennessä meidän tulosten perusteella. Tietysti tämä on pelkästään tämän elementin vaikutus, työpaikkoja voidaan sitten luoda onneksi muilla tavoin.
“Onhan tämä vaikea.”
Etlan ennusteen mukaan työllisyysaste on tämän vaalikauden lopussa 73,8 % ilman uusia työllisyyttä parantavia toimia. Jotta työllisyysaste nousisi 75 prosentin tavoitteeseen, tarvittaisiin noin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä on ennusteiden mukaan muutoinkin syntymässä.
Mikäli työajan pidennyksestä luovuttaisiin Lehmuksen mukaan hallituksen tavoittelemaan 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi pitäisi tehdä entistä rankempia toimenpiteitä.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto varoitti tänään liioittelemasta kikyn vaikutuksia.
– Varsinkin sen työajan palkattoman pidennyksen osuutta liioitellaan julkisuudessa surutta. Teollisuusliiton sopimusaloilla lisätunteja on tehty hyvin kirjavasti, ja vaikutukset ovat olleet hyvin vaihtelevia, Aalto sanoi.
Markku Lehmus toteaa Demokraatille ymmärtävänsä kritiikkiä, joka esitetään työajan pidennyksen vaikutuksesta työpaikkoihin.
– Onhan tämä vaikea asia arvioida. Tämä meidän laskelma on mallisimulaatio. Meillä ei ole oikein muita välineitä, joudumme nojaamaan mallilaskelmiin. On ihan perusteltu kommentti, että aikamoisessa epävarmuudessa tässä liikutaan, Lehmus myöntää.
SAK:stakin kritiikkiä luvuille.
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kommentoi tänään STT:lle Etlan tutkimusta. Hän uskoo, että se liioittelee työajan pidennyksen vaikutuksia työllisyyteen.
Kaukorannan kritiikki kohdistuu Etlan käyttämään oletukseen, joka pohjautuu valtiovarainministeriön pika-arvioon keväältä 2016. Oletuksen mukaan kaikkien työntekijöiden työaika olisi pidentynyt 24 tunnilla vuodessa.
Kaukorannan mukaan näin ei todellisuudessa ole tapahtunut. Hän listaa tähän kolme syytä: ensinnäkään kaikki alat eivät olleet mukana kiky-sopimuksessa, toiseksi kaikki palkansaajat eivät ylipäätään ole työehtosopimusten piirissä ja kolmanneksi osalla työpaikoista on sovittu, että työaika ei pitene tai pidennys käytetään esimerkiksi virkistystoimintaan.
Kaukoranta arvioi, että kikyn seurauksena työaika piteni vain suunnilleen 80 prosentilla työntekijöistä. Siksi työajan pidennyksen työllisyysvaikutus ei kohoaisi Etlan arvioimaan 8 000–16 000 lisätyölliseen.
– Tuolla laskutavalla se haarukka olisi ehkä pikemminkin 6 000–12 000, Kaukoranta arvioi STT:lle.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.