Ulkoministerit keskustelivat tänään myös uusista talouspakotteista Venäjää vastaan. Esillä on muun muassa kielto ostaa kultaa Venäjältä. G7-maat päättivät vastaavasta toimesta jo aiemmin.

EU:n ulkosuhteista vastaava Josep Borrell vakuutti aikaisemmin, että pakotteet toimivat eikä niistä olla luopumassa.

-  Jotkut Euroopan johtajista ovat olleet sitä mieltä, että pakotteet olivat virhe ja erehdys. No, minusta ne eivät olleet erehdys. Meidän oli asetettava ne ja tulemme jatkamaan niitä.

-  Niistä luopuminen olisi kuolettavaa. Uskottavuutemme on pelissä. Normaalisti käyttäisimme diplomatiaa ja YK:ta oikaistaksemme tilanteen, mutta nämä eivät ole normaaleja aikoja. Elämme aikaa, jossa vallitsevat viidakon lait.

Unkarin pääministeri Viktor Orban väitti perjantaina, että EU vahingoittaa pakotteillaan vain omaa talouttaan.

-  Brysselissä luultiin, että pakotepolitiikka vahingoittaisi Venäjää, mutta se vahingoittaa enemmän meitä, Orban sanaili.

Orbanin mukaan Eurooppa “ampui itseään keuhkoihin” pakotteilla, jotka vahingoittavat varsinkin energiatoimituksia.

Maanantain kokoukselta ei odotettu uusien pakotepäätösten tekemistä vaan keskustelun avaamista uusista toimista.

Maakaasutoimitukset ovat muodostuneet aseeksi Venäjän ja Euroopan välillä sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin lähetti Venäjän joukkoja Ukrainaan 24. helmikuuta.

Venäjä on alkanut vähentää kaasutoimituksiaan estääkseen EU-maita täydentämästä varantojaan. Tämän vuoksi Euroopan komissio valmistelee kaasun kysynnän vähentämisen suunnitelmaa, jotta EU selviää ensi talvesta.

EU yrittää korvata venäläistä energiaa hankkimalla lisää kaasua Azerbaidzhanista. EU ja Azerbaidzhan allekirjoittivat maanantaina sopimuksen kaasun tuonnin kaksinkertaistamisesta Kaspianmeren maasta.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen allekirjoitti Bakun-vierailullaan Azerbaidzhanin presidentin Ilham Alijevin kanssa muistion “strategisesta kumppanuudesta energia-alalla”. Von der Leyenin mukaan kaasutoimitukset Azerbaidzhanista EU-alueelle kaksinkertaistetaan muutaman vuoden kuluessa.

Sopimuksessa määriteltiin Azerbaidzhanin, Georgian, Turkin ja Kreikan läpi kulkevan eteläisen kaasureitin toimitukset kasvatettavaksi 20 miljardiin kuutiometriin vuodessa.

-  Ensi vuodesta lähtien pitäisi päästä jo 12 miljardiin kuutiometriin, von der Leyen sanoi.

Viime vuonna Azerbaidzhan toimitti länsimaihin noin kahdeksan miljardia kuutiometriä maakaasua.