Kuten myös kaksi viikkoa sitten pidetyssä kokouksessa, Unkari ei taaskaan yhtynyt mukaan kyseisiin päätelmiin.

Päätöksissä käsitellään Ukraina tukemista, ja niissä mainitaan EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan Kaja Kallaksen (kuvassa) valmistelema tukipaketti Ukrainalle. Mitään konkreettista lupauksia tietyistä tukisummista Ukraina ei kuitenkaan saanut.

-  Eurooppa-neuvosto muistuttaa aloitteista EU:n sotilaallisen tuen lisäämiseksi Ukrainalle, erityisesti unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan aloitetta, jonka tavoitteena on jäsenvaltioiden ja muiden osallistujavaltioiden vapaaehtoinen yhteistyö tuen lisäämiseksi, erityisesti suurikaliiperisten tykistöammusten ja ohjusten osalta, päätelmissä todetaan.

Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan olevansa harmissaan siitä vastustuksesta, jota Kallaksen paketti on kokenut. Orpon mukaan mahdollisimman vahvan sotilaallisen tuen eteen tehdään edelleen kuitenkin töitä, koska Ukraina tarvitsee pikaisesti aseita ja ammuksia.

Orpon mukaan rauhanprosessin mahdollinen eteneminen ei ole mikään syy muuttaa linjaa tässä suhteessa, päinvastoin.

-  Nyt juuri pitää tukea (Ukrainaa) enemmän, jotta me näytämme Venäjälle, että he eivät voi sotilaallisesti menestyä ja että Ukraina pystyy sotilaallisesti puolustautumaan. Tämä on myös vahva viesti Yhdysvalloille siitä, että Eurooppa kantaa vastuunsa, Orpo perusteli.

KALLAKSEN paketti oli alun perinkin tarkoitettu ”halukkaille EU-maille”, eli osallistumista ei olisi edellytetty kaikilta. Pakettiin voisivat osallistua myös muut kuin EU-maat.

Orpo huomautti Suomen ja muiden Pohjoismaiden sekä Baltian ja Puolan avustaneen Ukrainaa runsaasti, kun taas joillain toisilla EU-mailla on parantamisen varaa.

-  Tulen käyttämään tänään voimakkaita puheenvuoroja sen puolesta, että jokaisen maan pitää kantaa vastuutaan, Orpo sanoi.

Kallas itse kommentoi kokoukseen saapuessaan pakettinsa vastatuulta sanomalla, että paketin rahoituskysymykset olivat monille budjettivajeesta kärsiville maille vaikeita niellä.

Keskiviikkona Kallas kertoi ajavansa nyt kahden miljoonan tykistöammuksen toimittamista Ukrainalle. Hän kertoi huippukokouksen alussa, että ammuspaketin arvo olisi noin viitisen miljardia euroa.

ORPO kertoi myös kokoukseen saapuessaan, ettei hänellä ole tietoa siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi todellisuudessa antanut periksi Venäjän vaatimuksille Ukrainan aselevon suhteen.

– Kaikki me olimme huolissamme niistä uutisista, joita (Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin) puhelun jälkeen varsinkin Venäjän suunnasta kerrottiin, mutta eilinen (Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin) puhelu vahvisti taas uskoa siihen, että tässä mennään taas samaan suuntaan Yhdysvaltain ja Ukrainan eli sitä kautta myös Euroopan näkökulmasta, Orpo arvioi Brysselissä.

HUIPPUKOKOUS jatkuu, ja agendalla ovat esimerkiksi EU-komission suunnitelmat EU:n puolustuksen vahvistamiseksi. Kokous voi tarvittaessa jatkua myös perjantain puolelle.

Orpon alustavan arvion mukaan myös Suomi päätynee käyttämään EU:n aikaisemmin julkistamaa 150 miljardin euron lainavälinettä puolustuksen vahvistamisessa. Kyseessä on EU:n takaama laina, ja Orpon mukaan ratkaisevaa on, onko se parempi vaihtoehto kuin Suomen itse ottama laina.

-  Nyt se näyttää houkuttelevalta ratkaisulta ja luulen kyllä, että me lähdemme valmistelemaan, että hakisimme siitä osuutta ja käyttäisimme sitä. Korko näyttää olevan alhaisempi kuin mitä Suomi itse saisi, Orpo kertoi.