Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

EU-komissio esittää sitovia tavoitteita luonnon ennallistamiseksi – Ohisalo: ”Tässä maailman ajassa tarvitsemme kunnianhimoista politiikkaa”

LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
Kosteikkojen avulla maatalouden ravinnekuormitusta vesistöihin saadaan vähennettyä. Kuvituskuvassa Tuusulassa sijaitsevaa Rantamon kosteikkoa 14. elokuuta 2007.

Suomen turvemaat voivat päätyä laajojen ennallistamistoimien kohteeksi, sillä Euroopan komissio esittää jäsenmaille sitovia tavoitteita luonnon ennallistamiseksi. Komissio haluaisi, että ainakin 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista olisi ennallistamistoimien kohteena vuoteen 2030 mennessä.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Tavoitteena olisi, että ennallistamistoimia laajennettaisiin kaikkiin niitä kaipaaviin alueisiin vuoteen 2050 mennessä. Suomessa ennallistamislain vaikutukset näkyisivät esimerkiksi turvemailla, sillä yksi tavoitteista on ennallistaa esimerkiksi maatalouskäytössä olevia ojitettuja turvemaita kosteikoiksi.

Ennallistamislain perusteena on luonnon monimuotoisuuden tukeminen. Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on edennyt hälyttävää tahtia maailmanlaajuisesti.

Komission arvion mukaan 80 prosenttia EU:n elinpiireistä on luonnon monimuotoisuuden kannalta huonossa kunnossa.

Esityksen mukaan komissio antaisi jäsenmaille mahdollisuuden päättää itse keinoista, miten ennallistamistavoitteet saavutettaisiin. Komissio katsoo, että sitovia yhteisiä tavoitteita tarvitaan, koska tähän mennessä vapaaehtoiset tavoitteet eivät ole tuoneet riittäviä tuloksia monimuotoisuuden tukemiseksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) toivotti ennallistamisesityksen tervetulleeksi.

-  Ehdotetut velvoitteet ovat vaativia, mutta tässä maailman ajassa tarvitsemme kunnianhimoista politiikkaa luonnon turvaamiseksi, Ohisalo sanoi tiedotteessaan.

Monimuotoisuuden tukemiseen tähtää myös komission toinen tänään antama esitys, joka johtaisi kemiallisten tuholaistorjunta-aineiden käytön puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.

Suomen turvemaita etenkin metsäkäytössä

Suomessa turvemaita on ojitettu etenkin metsätalouden käyttöön. Työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän raportissa mainitaan, että Suomessa soiden maankäytöstä hieman yli puolet, 4,65 miljoonaa hehtaaria, on ojitettu metsäkäyttöön.

Raportin luvut ovat vuodelta 2020, jolloin ojittamattomia soita oli 31 prosenttia ja suojeltuja soita 14 prosenttia. Maatalouden käytössä turvemaista oli kolme prosenttia ja turvetuotannon käytössä noin prosentti.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK tyrmäsi komission esityksen tuoreeltaan ja vaatii Suomen hallitusta toimimaan niin, että lain lopputulos on Suomen talouden kannalta kestävä. MTK lisäksi huomauttaa, että turvemaiden viljelyrajoitukset olisivat monen maatilan kannalta kohtalon kysymyksiä.

Komission mukaan ennallistaminen ei tarkoita suoraan suojelualueiden lisäämistä, vaan ennallistetuilla alueilla voisi jatkaa myös elinkeinotoimintaa.

Ministeri Ohisalo toivoo tiedotteessaan, että EU-jäsenmaille jätettäisiin riittävästi liikkumavaraa ennallistamistoimien kohdentamiseen ja priorisoimiseen.

Kustannukset olisivat Suomessa suuret

Komission esitys etenee seuraavaksi EU-jäsenmaiden sekä EU-parlamentin käsittelyyn. Komissio on laskenut vaikutusarvioinneissaan esityksen taloudellisia vaikutuksia.

Suomen osalta tavoitellut ennallistamistoimet toisivat muhkean laskun. Komission laskelmien mukaan vuotuiset ennallistamiskustannukset olisivat Suomessa kolmanneksi suurimmat kaikista EU-maista, koska ennallistettavia alueita olisi niin paljon.

Ennallistamiskustannukset olisivat Suomessa 0,9 miljardia euroa vuodessa. Suomen edellä olisivat Ranska 2,1 miljardin euron kustannuksilla ja Espanja 1,5 miljardilla eurolla.

Vastaavasti komissio laskee, että Suomi saisi toisiksi suurimmat hyödyt ennallistamistoimista. Suomen saamat hyödyt olisivat arvoltaan 9,7 miljardia euroa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvosteli tiedotteessaan komissiota siitä, että hyötylaskelmiin liittyy epäselvyyttä.

Ennallistamistoimien maksaminen olisi käytännössä jäsenmaiden vastuulla, mutta olemassa olevista EU-rahoitusohjelmista tulevia rahoja voisi käyttää myös luonnon ennallistamiseen.

STT – Heta Hassinen

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE