Kevään talousennusteessaan komissio arvioi euroalueen tämän vuoden talouskasvuksi 2,7 prosenttia. Vielä alkuvuodesta odotus oli, että euroalueen talous kasvaisi 4 prosenttia.

Komissio madaltaa myös ennustettaan Suomen talouskasvusta. Komissio arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia, kun helmikuussa ennuste oli 3 prosenttia.

Komission mukaan merkittävin isku EU-maihin ja muihin talouksiin tulee energian kallistumisesta.

Sota Ukrainassa luo laajaa epävarmuutta, mikä näkyy myös toimitusketjujen häiriöinä, jotka osaltaan hidastavat talouskasvua.

Komission mukaan euroalueen kasvu voi jäädä tänä vuonna nyt ennustettua matalammalle, mutta paljon riippuu siitä, miten tilanne Ukrainassa kehittyy.

Komission varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin mukaan EU-maiden talouksien perusta on kuitenkin kunnossa. Ennen Venäjän hyökkäyksen alkua EU-maat olivat toipumassa pandemian aiheuttamasta talouskriisistä hyvää tahtia ja uusia työpaikkoja syntyy EU-maissa, joten työttömyysluvut pysyvät pääosin matalina.

Taloutta tukee myös pandemian aikana luotu suuri elpymispaketti, johon kuuluvia toimia ollaan toteuttamassa.

Inflaatio eli yleisen hintatason nousu näkyy myös ruoan ja perustarvikkeiden hinnoissa, joten kotitalouksien ostovoima on vähenemässä.

Komissio ennustaa tälle vuodelle euroalueen inflaatioksi 6,1 prosenttia. Suomen inflaatioluku olisi komission mukaan pienempi: 4,5 prosenttia.

Talouskomissaari Paolo Gentilonin mukaan euroalueen inflaatio on rahaliiton historian korkeimmissa lukemissa.

-  Inflaation odotetaan saavuttavan huippunsa 6,9 prosenttia tämän vuoden toisella neljänneksellä ja sen jälkeen laskevan vähitellen, Gentiloni sanoi tiedotustilaisuudessa.