Tähän – Kiinaa mainitsematta – viittasi myös EU:n tanskalainen kilpailukomissaari Margrethe Vestager (kuvassa).

– Tekemällä sen, mitä nyt ehdotamme, voimme vähentää taloudellisen keskinäisriippuvaisuutemme riskejä, hän sanoi tiedotustilaisuudessa Brysselissä.

Komissio kertoi kaikkiaan viidestä eri aloitteesta, joita kaikkia ei kuitenkaan tule vielä pitää lainsäädäntöehdotuksina.

Tämän ehdotuksen taustalla ovat 1  200 suoraa ulkomaista sijoitusta, joista jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet kolmen viime vuoden aikana, voimassa olevan suorien ulkomaisten sijoitusten seulontasääntelyn seurauksena. Nyt tarkoituksena on kuitenkin varmistaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on käytössä riittävän yhdenmukainen seulontamekanismi ulkomaisten investointien tarkastelemiseksi.

Komissio myös haluaa ulottaa seulontaa sellaisiin EU-alueella toimivien sijoittajien sijoituksiin, jotka ovat kuitenkin lopulta EU:n ulkopuolisen maan yksityishenkilöiden tai yritysten määräysvallassa.

KOMISSIO hyväksyi myös tukun mietintöpapereita, joiden on tarkoitus johtaa jatkotoimiin. Se haluaa kiinnittää huomiota muun muassa ulkomaille suuntautuviin investointeihin, jotka voivat hyödyttää kolmansissa maissa sotilaallisia tai tiedusteluvalmiuksia ja joita on mahdollista käyttää lopulta EU-alueen maita vastaan.

Tästä asiasta on seuraavaksi määrä kuulla sidosryhmiä kolmen kuukauden ajan. Sen jälkeen luvassa on vuoden mittainen seulontajakso, minkä jälkeen mahdollisista toimista olisi tarkoitus päättää unionin jäsenmaiden kanssa.

Komission katse on niin ikään siviili- ja puolustuskäyttöön tarkoitettujen tuotteiden vientivalvonnassa. Komissio haluaisi lisää yhtenäistä valvontaa EU-alueella esimerkiksi kehittyneen elektroniikan, myrkkyjen tai ydin- tai ohjusteknologiaan soveltuvien tuotteiden viennissä.

Tarkastelun kohteena ovat myös EU:n nykyiset rahoitusohjelmat, joiden haluttaisiin muodossa tai toisessa tukevan paremmin kaksikäyttötuotteiden tutkimus- ja kehitystyötä.

Samaan aikaan komissio myös ehdottaa EU:n neuvostolle eli käytännössä jäsenmaille, että ne antaisivat suosituksen tutkimus- ja innovointialan ohjaamisesta. Sen tarkoituksena olisi vastata huoleen siitä, että alan tuloksia voidaan käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin kolmansissa maissa tai EU:n perusarvojen vastaisesti.

Mikko Gustafsson / STT