Komissio esitti kesällä, että EU:n on leikattava päästöjään 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä. Vaikka tämä tavoite pitää edelleen nimellisesti, ennakkotietojen mukaan suunniteltua suurempi osa päästöleikkauksista voidaan korvata rahoittamalla päästötoimia EU:n ulkopuolella kansainvälisten hiilikrediittien avulla.

STT:n tietojen mukaan EU-maiden päästövähennyksistä ainakin viisi prosenttia voidaan kuitata kansainvälisillä hiilikrediiteillä. Komissio esitti kolmea prosenttia.

EU-maat saivat myös sovun EU:n päästövähennyssitoumuksesta Brasilian Belemin COP30-ilmastokokoukseen. EU sitoutuu vähentämään päästöjään 66,25-72,5 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

ESIMERKIKSI teollisuudestaan huolestuneet Italia ja Puola ajoivat esitykseen erilaisia muutoksia ja höllennyksiä, kuten myös Ranska. Suomi taas ajoi kunnianhimoisempaa linjaa.

-  Olen tyytyväinen, että yhteinen näkemys lopulta saatiin erittäin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Tärkeintä on, että 90 prosentin nettopäästövähennystavoite on edelleen keskeinen osa uutta ilmastolakiehdotusta. Samalla ehdotukseen tuotiin mahdollistavia tekijöitä sekä joustoja. Kuitenkin paljon yksityiskohtia jäi myöhemmin ratkaistavaksi, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoi tiedotteessa.

Euroopan ilmastojärjestöjen kattojärjestö Can kuvasi sopua pettymykseksi, vaikka sanoikin olevansa tyytyväinen siihen, että päätös saatiin aikaan ennen Brasiliassa alkavaa kansainvälistä ilmastokokousta.

-  Päästöleikkauksista vain 85 prosenttia tulee olemaan kotimaissa tehtäviä ja loput viisi prosenttia tehdään kyseenalaisten hiilikrediittien kautta, järjestö sanoi tiedotteessaan.

SOPUUN kuuluu myös se, että komissio arvioisi luonnontieteellisen nielun kehittymistä suhteessa ilmastotavoitteeseen. Se voisi tarvittaessa ehdottaa vuoden 2040 tavoitteen muuttamista, jos EU:n metsät sitoisivat odotettua vähemmän hiilidioksidia.

Käytännössä tämä esitetty kompromissi tarkoittaa, että jos EU:n metsistä syntyy odotettua vähemmän päästövähennyksiä, niitä ei korvata tekemällä esimerkiksi teollisuuteen isompia päästöleikkauksia. EU:n metsien hiilinielut ovat viime vuosina jo heikentyneet niin maastopalojen kuin hakkuidenkin vuoksi.

Lisäksi osana sopua ilmastolakiin kirjattaisiin myös polttoaineen jakelun päästökaupan lykkääminen vuodella.

Muutokset vaativat vielä Euroopan parlamentin kannan, minkä jälkeen parlamentti, jäsenmaat ja komissio sovittavat näkemyksiään yhteen.