Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tiedottaja Barend Leyts kertoi Twitterissä johtajien hyväksyneen päätelmät, joissa muun muassa pyydetään EU:n pääneuvottelijaa Michel Barnieria jatkamaan neuvotteluja tulevina viikkoina.

Päätelmien hyväksymisestä huolimatta keskustelu Britanniasta tiettävästi jatkui huippukokouksessa vielä alkuillasta Suomen aikaa.

Neuvottelut EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta ovat viime aikoina muhineet epävarmuuden tilassa.

Yksi kauppaneuvottelujen vaikeimmista kysymyksistä on ollut kalastus, ja jäsenmaat suhtautuvat siihen vaihtelevalla intohimolla. Suomelle kalastus ei ole merkittävä kynnyskysymys, mutta esimerkiksi Britannian vesillä kalastaville Ranskalle ja Hollannille asia on erittäin tärkeä.

Kokoukseen saapuessaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi painokkaasti, ettei kalastajia pidä uhrata brexitille, vaan on tärkeää, että kalastajien pääsy Britannian vesille taataan jatkossakin.

– Me emme valinneet brexitiä. Se oli Britannian kansan valinta, Macron muistutti.

Kaksi muuta keskeistä kipukohtaa neuvotteluissa ovat yritysten tasavertaisten kilpailuolosuhteiden takaaminen sekä hallinnolliset kysymykset, kuten riitojen ratkaisu.

Huippukokouksessa EU:n pääneuvottelija Barnier avaa johtajille neuvottelujen tilaa ja voi samalla hakea hieman vahvistusta siihen, millainen on neuvottelujen loppumetrien liikkumavara EU-maiden puolesta.

EU:n näkökulmasta kauppasopimuksesta pitäisi päästä sopuun lokakuun loppuun mennessä, jotta se ehdittäisiin saattaa kaikkien vaiheiden läpi voimaan vuodenvaihteeseen mennessä.

Vuodenvaihde on merkittävä hetki, koska silloin päättyy Britannian EU-eron jälkeinen siirtymäaika ja Britannia muun muassa jättää EU:n sisämarkkinat.

Huippukokouksen alkumetreillä EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen joutui yllättäen poistumaan kokouksesta, sillä hänen tietoonsa tuli tuore koronavirusaltistuminen. Von der Leyen kertoi Twitterissä, että hänen kanssaan työskennellyt henkilö oli saanut positiivisen tuloksen tämän aamun koronavirustestistä.

Von der Leyenin oma testi oli negatiivinen, mutta varotoimenpiteenä hän kertoi vetäytyvänsä omaehtoiseen karanteeniin.

Huippukokouksessa ovat paikalla lähes kaikki EU-maiden johtajat. Omaehtoisen koronaviruskaranteenin vuoksi Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ei ole paikalla, joten Tshekin pääministeri Andrej Babish edustaa Puolaa. Asiasta kertoi muun muassa Puolan EU-edustusto.

Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.), joka saapui Brysseliin suoraan hallituksen koronakokouksesta.

Illan aikana jäsenmaiden johtajien odotetaan keskustelevan myös EU:n päästövähennystavoitteen kiristämisestä. Komissio on esittänyt, että vuoden 2030 päästövähennystavoite asetettaisiin ainakin 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Tämänhetkinen tavoite on 40 prosentin vähennys.

Suomi kuuluu kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa vaativien jäsenmaiden joukkoon ja kannattaa komission esitystä ainakin 55 prosentin vähennyksistä.

Komission esitystä tukeva 11 jäsenmaan joukko julkaisi huippukokouksen alla yhteisen julkilausuman ilmastotavoitteiden tiukentamisesta. Suomen lisäksi joukkoon kuuluvat Espanja, Hollanti, Irlanti, Latvia, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Tanska ja Viro.

Euroopan parlamentti on vaatinut entistä kunnianhimoisempaa linjausta. Se asettui viime viikolla ilmastolakikannassaan tukemaan päästövähennystavoitteen kiristämistä 60 prosenttiin.

Nyt käytävässä huippukokouskeskustelussa johtajien ei odoteta ottavan vielä lopullista kantaa päästövähennyslukuun, vaan linjaavan ylipäätään tavoitteen kiristämistarpeesta, jotta EU saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.

Sopuun päästövähennystavoitteen prosenttiluvusta olisi tarkoitus päästä joulukuussa.

Kaksipäiväisessä huippukokouksessa käsitellään myös Euroopan koronavirustilannetta ja puhutaan EU:n ulkosuhteista. Asialistalla ovat EU:n suhteet Afrikkaan, mutta itäisen Välimeren tilanteen ja Turkin toimien odotetaan nousevan kokouksessa ainakin keskustelunaiheeksi.

STT–Heta Hassinen