Alustayhtiöitä ovat muun muassa ruokalähetti- tai kyytipalveluita tarjoavat yhtiöt, joiden työsuorituksia tekevien asemasta yrittäjinä tai työntekijöinä on kiistelty vuosia.

Tuoreen direktiivin ajatuksena olisi parantaa työntekijöiden työoloja pyrkimällä varmistamaan, että alustayhtiöille työsuorituksia tekevien ihmisten asema määritellään oikein.

Direktiivin mukaan työtä välittävän digitaalisen alustan ja sen työtä tekevän ihmisen välinen sopimussuhde on oikeudellisesti oletettava työsuhteeksi, kun havaitaan valvontaa ja johtamista osoittavia tosiseikkoja. Tämän määrittelyssä on huomioitava jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädäntö, työehtosopimukset ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

ON HÄMÄRÄN peitossa, kuinka paljon tuore sääntely lopulta yhtenäistää Euroopan maissa tulkintoja alustataloudelle työsuoritteita tekevien asemasta. Tämä johtuu muun muassa siitä, että direktiivissä ei suoraan määritellä mittareita valvonnalle ja johtamiselle.

Kansallisten lainsäätäjien pitäisi siis kuitenkin huolehtia siitä, että työsuhteen olettava velvoite löytyy niiden omasta laista.

Direktiiveillä säädetään jo lähtökohtaisesti EU-maita koskevista velvoittavista tavoitteista. Maat saavat itse päättää, miten ja millaisella lainsäädännöllä tavoitteet toteutetaan.

Parlamentin puoltama sääntely koskee myös algoritmien käyttöä työpaikoilla. Alustojen olisi varmistettava, että ihmiset tekevät lopulliset tärkeät päätökset, jotka vaikuttavat suoraan alustatyöntekijöihin. Alustatyöntekijää ei siis voisi irtisanoa algoritmin tai automaattisen päätöksentekojärjestelmän perusteella.

Alustoja kielletään myös käsittelemästä tietyntyyppisiä henkilötietoja, kuten dataa ihmisen tunnetilasta, psykologisesta tilasta tai henkilökohtaisista uskomuksista.