Politiikka
7.2.2018 14:24 ・ Päivitetty: 7.2.2018 14:24
EU-parlamentti esittää Suomelle lisämeppiä, Sipilän hallitus voi tärvätä sen – Kumpula-Natri: “Hallituksen kannattaisi miettiä”
Euroopan parlamentissa meni tänään läpi esitys, jonka mukaan Britannian EU-eron vapauttamat europarlamentin paikat jaettaisiin muille EU:n jäsenmaille, mikäli Brexit toteutuu. Britannialta vapautuvista paikoista jaettaisiin eteenpäin kolmasosa. Kaksikolmasosaa Britannian entisistä paikoista puolestaan jäisi jakamatta.
Parlamentissa hyväksytyssä esityksessä Suomi olisi saamassa yhden lisäpaikan. Lisäpaikan olisi saamassa myös esimerkiksi Viro ja Ruotsi. Saksa puolestaan ei ole saamassa lisäpaikkoja, kun taas Ranska olisi saamassa viisi paikkaa. Suomen paikkamäärä nousisi esityksen myötä 14.
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (S&D) kertoo Demokraatille, että paikkajaolla halutaan tasoittaa suhteellisesti samansuuruisten jäsenmaiden parlamenttipaikoja.
Esimerkiksi Ranskan ja Saksan paikkamäärät asettuisivat uudistuksen jälkeen samalle tasolle. Kumpula-Natri kertoo, että esityksen Brexitin jälkeisestä EU-parlamentin uudesta koostumuksesta teki poikkeuksellisesti parlamentti. Yleensä unionissa käsiteltävät esitykset tehdään Euroopan komission toimesta.
Hallituksen kannattaisikin miettiä strategiaansa, ettei Suomen lisäpaikka mene sivu suun.
Kumpula-Natri kuitenkin kertoo Demokraatille olevansa huolissaan Suomen hallituksen linjasta paikkajaon suhteen. Marraskuussa kirjattu ja eduskunnan käsittelyssä keväällä olevassa Sipilän hallituksen EU-vaikuttamisstrategiassa todetaan Suomen vastustavan Britannian EU-eron tuomien lisäpaikkojen jakamista.
– Huolenani on, että Suomen papereissa kerrotaan vastustettavan Britannian parlamenttipaikkojen jakamista, Kumpula-Natri toteaa Demokraatille.
Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiassa todetaan seuraavaa:
“Ei ole säännöksiä, joista seuraisi, että Ison-Britannian EP-paikat tai osa niistä tulisi jakaa muille jäsenvaltioille. Paikkojen käyttämättä jättäminen olisi signaali EU-kansalaisille: pienempi EU, pienemmät toimielimet. Suomen lähtökohta on, että Ison-Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Säästökohteita on löydettävä. Myös tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvien laajentumisten varalle on jätettävä riittävästi paikkoja. Edellä mainituin perustein Suomi ei kannata Ison-Britannian EP-paikkojen tai osan niistä jakamista muille jäsenvaltioille.”
Kumpula-Natri huomauttaa, että parlamentin tänään hyväksyvä esitys on menossa vielä myös EU-jäsenmaiden neuvoteltavaksi.
– Hallituksen kannattaisikin miettiä strategiaansa, ettei Suomen lisäpaikka mene sivu suun.
Esitys ylikansallisista edustajista ei mennyt parlamentissa läpi.
Parlamentissa äänestettiin tänään lisäksi niin sanotuista ylikansallisista vaalilistoista, eli siitä, tulisiko Euroopan parlamenttiin valita ryhmä edustajia myös Euroopan yhteisiltä kansallisvaltion rajat ylittäviltä vaalilistoilta.
Esitys listoista ei mennyt parlamentissa läpi. Hänen mukaansa esitys kaatui ennen kaikkea EPP:n, eli parmlamentin kokoomusryhmittymän äänestettyä sitä vastaan. Mutta esimerkiksi myös sosialidemokraattien ryhmittymä hajosi äänestyksessä.
Ylikansalliset listat eivät olisi tulleet käyttöön vielä ensi kevään parlamenttivaaleissa, vaan vuonna 2024.
– Tuin itse esitystä, että europarlamenttivaaleissa annettaisiin kaksi ääntä. Toinen ääni kansallisille ehdokkaille, ja toinen puolestaan eurooppalaiselle ylikansallisille listalle. Tämä olisi pakottanut pohtimaan enemmän sitä, miten Eurooppaa kehitetään tulevaisuudessa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.