Suomalainen militaria-alan yrittäjä oli tuonut syksyllä 2017 Itävallasta kolme deaktivoitua, keräilyesineeksi luokiteltua rynnäkkökivääriä ja toimittanut ne poliisille tarkastamista varten.

Aseet oli dekottu Itävallassa silloisten EU-sääntöjen mukaisesti. Helsingin poliisilaitos ei silti pitänyt niitä teknisesti riittävän toimintakunnottomina eikä itävaltalaista deaktivointitodistusta Suomen aselainsäädännölle riittävänä dokumenttina. Siksi poliisi takavarikoi aseet.

Poliisilaitoksen mielestä todistuspaperi ei kelvannut, koska sen oli allekirjoittanut valtion viranomaisen sijaan kaupallinen yritys.

YRITTÄJÄ VALITTI poliisin päätöksestä hallinto-oikeuteen, ja hävisi siellä ensimmäisen käsittelyn. Seuraava aste, KHO pyysi vuonna 2021 EU:n tuomioistuimelta kantaa asiaan.

Monissa teollisuustuotteissa kun on käytäntönä, että yhdessä EU-maassa tehty viranomaisen valtuuttama tarkastus riittää niiden myymiseen unionin alueella.

Nyt yli vuoden ajan asiaa pohdittuaan EU:n tuomioistuin sanoo tulkitsevansa asiaa yrittäjän hyväksi. Tuomioistuin julkisti päätöksensä 24. marraskuuta.

Mikäli entinen ampuma-ase on tehty pysyvästi toimintakunnottomaksi Suomessakin noudatettujen tiukimpien EU-säädösten mukaisesti, ja muutostyön todetaan täällä olevan kunnossa, myös sitä koskevan todistuspaperin on kelvattava Suomessa.

Se, että tarkastuksen oli Itävallassa tehnyt kaupallinen yritys, ei ole tuomioistuimen mielestä tässä asiassa olennaista. Viranomaisilla on oikeus ulkoistaa eri sertifiointien ja tyyppihyväksymisten antamisia virallisille alihankkijoilleen tai tutkimuslaitoksilleen.

PÄÄASIA on, että entinen ase, nykyinen koriste- tai keräilyesine ei ole vaaraksi ympäristölleen ja täyttää alan lainsäädännön ehdot.

KHO saa nyt pohtia, miten se ratkaisee viitisen vuotta jatkuneen kiistan. Poliisillakin on yhä mahdollisuus osoittaa lisätodisteita siitä, että esineiden deaktivoinnissa on teknisiä puutteita. Tällöin esineitä ei tarvitse palauttaa yrittäjälle.