Myös tie- ja meriliikenne sekä rakennusten lämmitys on tulossa päästökaupan piiriin. Ympäristöministeriön mukaan Suomessa muutos vauhdittaisi siirtymistä pois öljylämmityksestä.

Ympäristöministeriön mukaan EU:n nykyistä, suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset kattavaa päästökauppaa kiristetään ja siihen sisällytetään meriliikenteen päästöt. Lisäksi perustetaan kokonaan uusi, nykyisestä päästökaupasta erillinen erityisesti tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöihin kohdistuva päästökauppa.

-  Päästökauppa on osoittautunut menestystarinaksi. Markkinamekanismi takaa, että päästövähennykset kohdistuvat kustannustehokkaasti, puhtaat ratkaisut ovat kannattavia ja päästöillä on hinta, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ympäristöministeriön tiedotteessa.

TARKOITUKSENA ON, että meriliikenteellä laajennetun päästökaupan päästöjä leikataan vuoteen 2030 mennessä 62 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna. Ilmaisten päästöoikeuksien jakamista teollisuudelle vähennetään asteittain vuodesta 2026 alkaen, kunnes ne poistuvat kokonaan vuoteen 2034 mennessä.

Meriliikenteen päästöt sisällytetään nykyiseen päästökauppaa asteittain vuosina 2024-2026.

Ympäristöministeriö kertoo, että sekä rakennusten erillislämmityksen että tieliikenteen päästövähennystavoite tulee jatkossakin jäsenmaiden kansallisista tavoitteista osana EU:n taakanjakoasetusta.

Tieliikenne aiheuttaa tällä hetkellä viidenneksen kaikista EU:n kasvihuonepäästöistä. Rakennukset taas vastaavat EU-tasolla noin 36 prosentista energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä, mutta yli puolet näistä päästöistä sisältyy jo EU:n päästökauppaan. Ympäristöministeriön mukaan uusi päästökauppa vauhdittaisi Suomessa erityisesti öljylämmityksestä pois siirtymistä.

-  Tämä sopimus antaa valtavan panoksen ilmastonmuutoksen torjumiseen matalin kustannuksin. Se antaa kansalaisille ja teollisuudelle hengähdystauon vaikeina aikoina sekä selvän merkin eurooppalaiselle teollisuudelle siitä, että vihreään teknologiaan investoiminen kannattaa, sanoi uudistuksen esittelijä ja Euroopan parlamentin jäsen Peter Liese tiedotteessa.

Samalla EU:ssa sovittiin niin kutsutun markkinavakausvarannon vahvistamisesta. Sen avulla voidaan puuttua ulkoisista häiriöistä johtuviin epätasapainoihin päästöoikeuksien tarjonnan ja kysynnän välillä.

Neuvotteluissa sovittiin myös ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamisesta. Sen tavoitteena on vähentää tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille.