Kokoukseen osallistunut Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kertoi, että järjestyksessään 14:ttä EU:n pakotepakettia työstetään paraikaa.

Hänen mukaansa uusien pakotteiden lisäksi paketissa keskitytään paljon siihen, miten jo olemassa olevia pakotteita pystyttäisiin tehostamaan nykyistä paremmin.

-  Keskustelimme muun muassa siitä, miten EU ja muut pakoterintamassa olevat maat voivat paremmin vahtia länsiyritysten toimintaa kolmansissa maissa, ettei pakotteita kierretä niiden kautta, Valtonen kertoi tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen.

Valtosen mukaan keskusteluissa puitiin sitä, miten Valko-Venäjän pakotepolitiikkaa voisi kiristää ja yhdenmukaistaa Venäjä-pakotteiden kanssa. EU:n tavoitteena on pienentää Valko-Venäjän merkitystä Venäjä-pakotteiden kiertämisessä.

-  Maa ei ole kehittynyt demokraattiseen suuntaan vaan pikemminkin päinvastoin. Se on ollut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen suoraan Venäjän apuri, joka on auttanut paitsi suorissa hyökkäystoimissa myös sotamateriaalin varastoinnissa, Valtonen totesi.

-  Yritämme luoda konkreettisia toimia ja painetta, jotta maa saataisiin irrottumaan sodasta sekä Venäjästä. EU muun muassa jatkaa tukeaan Valko-Venäjän demokraattisille voimille.

Valtonen uskoo, että Venäjän asenne Eurooppaa kohtaan muuttuu yhä aggressiivisemmaksi tulevina vuosina.

Hän kommentoi asiaa saapuessaan kokoukseen Brysselissä. Valtonen vastasi tiedotusvälineille kysymykseen siitä, miten presidentti Vladimir Putinin saama mandaatti näytösluonteisissa vaaleissa voi vaikuttaa Venäjän suhtautumiseen Eurooppaan.

-  Vaaleista riippumatta Venäjän asenne Eurooppaa kohtaan on tulevina vuosina yhä aggressiivisempi. Meidän täytyy valmistautua siihen, että Venäjä muodostaa pitkäaikaisen ja jopa eksistentiaalisen uhan Euroopalle, hän sanoi.

VALTONEN myös lisäsi, ettei Ukrainan sodan muuttuminen jäätyneeksi konfliktiksi ole mahdollista. Jäätynyt konflikti on konflikti, jolle ei ole löydetty ratkaisua mutta jonka aiheuttamat asetelmat ovat jääneet voimaan.

-  Muuten olemme samassa tilanteessa kuin muutama vuosi sitten. Venäjä on käynyt tätä sotaa Ukrainaa vastaan jo kymmenen vuotta, Valtonen sanoi viitaten Krimin valtaamiseen vuonna 2014 ja Itä-Ukrainan sotaan.

Kokouksen agendalla olivat lisäksi Ukrainan tukeminen ja Gazan tilanne. Ministerit vaihtoivat näkemyksiä myös etäyhteydellä Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin kanssa.

-  Länsijoukkoja ei ole aikeissa lähettää Ukrainaan, mutta mitään keinoja ei tule kuitenkaan sulkea pois, Valtonen sanoi kokouksen jälkeen.

-  Kyse on nyt siitä, että saadaan käytyä uskottavaa puolustustaistelua Venäjää vastaan.

Valtosen mukaan Gazan tilanteeseen liittyvissä puheenvuoroissa taas korostui humanitaarisen tilanteen vakavuus alueella.

-  Mieluummin päivissä kuin viikoissa pitäisi saada sovittua humanitaarisesta tulitauosta panttivankien vapauttamiseksi. Tästä pitäisi sitten päästä pysyvään tulitaukoon ja rauhanneuvotteluihin kahden valtion mallin pohjalta, Valtonen sanoi.

Kokoukseen saapunut Euroopan unionin ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell taas sanoi ennen kokousta, että Gaza on muuttunut maailman suurimmasta avovankilasta maailman suurimmaksi avoimeksi hautausmaaksi.

-  Gaza on paitsi kymmenien tuhansien ihmisten hautausmaa, myös humanitaarisen oikeuden joidenkin kaikkein tärkeimpien periaatteiden hautausmaa, Borrell sanoi.