Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

EU-ulkoministerit koolla Brysselissä – aiheena aseellinen tuki Ukrainalle

LEHTIKUVA / EEVA-MARIA BROTHERUS
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).

EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat tänään Brysseliin käsittelemään muun muassa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, Turkkia ja Euroopan taloudellista turvallisuutta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Keskusteltavana on muun muassa se, voisiko nykyisen EU:n rauhanrahaston alle varata Ukrainan puolustuksen tukemiseksi 20 miljardia euroa seuraavien neljän vuoden ajaksi. Tämä loisi pitkäjänteisyyttä yhteiseurooppalaiseen aseelliseen tukeen, jota Ukrainalle on annettu Venäjän laajennettua hyökkäyssotaansa.

SUOMEA kokouksessa edustaa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.). Muun muassa hänen ministeriönsä tuottamasta valmisteluaineistosta käy ilmi, että Suomen suhtautuminen Ukraina-tuen kasvattamista koskeviin uusiin esityksiin Euroopan rauhanrahastosta on lähtökohtaisesti myötämielistä.

Venäjän hyökkäyssodan laajentumisen jälkeen Euroopan rauhanrahastoa ryhdyttiin käyttämään ensimmäistä kertaa myös tappavan avun toimitusten tukemiseen. Rahastosta on tuettu unionin jäsenmaita takaisinmaksuosuuksilla, joita ne ovat saaneet Ukrainalle toimittamastaan ammus- ja aseavusta.

Ruodittavaksi noussee mahdollisen uuden puolustusrahaston mukana kysymys siitä, voisiko sieltä rahoittaa Ukrainan hankintoja suoraan pelkkien jäsenmaille tilitettävien takaisinmaksuosuuksien sijaan.

Lounaalla ulkoministerien on määrä keskustella EU:n Turkki-suhteesta.

Viime viikolla Naton huippukokouksen aattona Vilnassa nähtiin draamaa, kun Turkki halusi yllättäen kytkeä oman EU-jäsenyyspolkunsa Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointiin. Turkin ja Ruotsin jäsenkriteerien täyttymisen kahdessa eri organisaatiossa ei pitäisi liittyä toisiinsa mitenkään, mutta tästä huolimatta Turkki kytki asiat toisiinsa presidenttinsä Recep Tayyip Erdoganin ulostuloissa.

RUOTSIN helpotukseksi Erdogan väläytti Vilnassa vihreää valoa Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnille, vaikka Turkin EU-jäsenyyden eteneminen on kaikkea muuta kuin varmistunut. Vaikka Turkki on suhtautunut vaalien jälkeen aiempaa rauhallisemmin esimerkiksi naapureihinsa Kyprokseen ja Kreikkaan, sen demokratia, oikeusvaltio, perusoikeustilanne ja lehdistönvapaus ovat pitkään olleet heikolla tolalla.

Kolmas merkittävä teema ulkoministerien kokouksessa on se, kuinka suurvaltakilpailun kiristyminen vaikuttaa taloudelliseen turvallisuuteen. Käytännössä tämä kysymys kiertyy Kiinaan, jonka kauppasuhteiden vaalimisen ja kriittisten riippuvuuksien vähentämisen välillä Eurooppa pyrkii tasapainoilemaan.

-  Suomi katsoo, että keskinäisriippuvuuksien maailmassa EU:n eriyttäminen globaaleista tuotantoketjuista ei ole realistista tai tavoiteltavaa, ulkoministeriön tuottamassa aineistoissa sanotaan.

Paperissa kuitenkin katsotaan, että EU:n taloudellisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää riippuvuuksien kriittistä tarkastelua.

Myös Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban ja Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin on määrä osallistua kokoukseen etäyhteyksin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE