– Ei tämä sinällään mitään uutta ole – toive siitä, että saataisiin vietyä eteenpäin ja niin, että jäsenmailta löytyisi tahtoa ratkaisun löytämiseen, Rinne kommentoi Porissa sunnuntaina.

EU-maat pyrkivät sopimaan tulevien vuosien budjetista, mutta kannat ovat olleet kaukana toisistaan. Suomi on puheenjohtajamaana tunnustellut ratkaisua erimielisyyksiin. Yksi iso kiistakysymys on budjetin koko.

Perjantaina budjettikomissaari Günther Oettinger vetosi jäsenmaihin, jotta ne joustaisivat tiukimmista leikkausvaatimuksistaan.

Komission esitys vuosien 2021–2027 budjetiksi on 1,11 prosenttia bruttokansantulosta, kun taas parlamentti tavoittelee 1,3:a prosenttia. Tiukimmat jäsenmaat haluavat, että budjetti pidettäisiin yhdessä prosentissa bruttokansantulosta.

Suomen mukaan kompromissi olisi mahdollista löytää väliltä 1,03–1,08 prosenttia, jolloin budjetti olisi 1 050–1 100 miljardia euroa seitsemälle vuodelle.

Suomen on määrä toimittaa uudet budjettinumerot joulukuun huippukokoukseen. Prosenttihaarukka on Rinteen mukaan ennallaan.

– Vaikka kritiikki on ollut kovaa, niin siellä taustalla on selkeästi nähtävissä polut, mitä kautta pääsee ratkaisuun, Rinne sanoi.

Rinne tapaa maanantaina Brysselissä Eurooppa-neuvoston tulevan puheenjohtajan Charles Michelin sekä komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin.

– Yksi keskeinen asia, josta puhutaan, on monivuotinen rahoituskehys, komission ja neuvoston näkökulmat. Haluan tietää, miten Michel haluaa viedä asiaa eteenpäin, Rinne ennakoi.

Sen jälkeen, kun Suomi on tuonut budjettinumerot huippukokoukseen, rahoituskehyksen viimeistely siirtyy huippukokouksia johtavan Michelin vastuulle.

On todennäköistä, että EU-maat vääntävät budjetista pitkälle ensi vuoteen.
STT–Heta Hassinen