Pitkään suunniteltu komentorakenne on etenemässä tämän kevään aikana, arvioi EU:n sotilasesikunnan päällikkö Esa Pulkkinen. EU:n korkeinta sotilasvirkaa hoitava Pulkkinen ei kiertele: johtamiskyky olisi hänen mielestään pitänyt saada aikaan jo kauan sitten, mutta uudet puolustusrakenteet ovat poliittisesti äärimmäisen herkkä asia.

– Euroopalla pitäisi olla käytössään johto- ja suunnittelukoneisto omiin, lähinnä kriisinhallintaoperaatioihin ja alkuvaiheessa etenkin koulutusmissioihin, Pulkkinen sanoo STT:n haastattelussa Brysselissä.

Viime keväästä tehtäväänsä hoitanut Pulkkinen on mukana valmistelemassa EU:n tiivistyvää puolustusyhteistyötä, josta odotetaan kevään aikana paljon pieniä askelia eteenpäin.

– Kenraalin, joka on Keski-Afrikassa tai Somaliassa, ei tarvitse tulla Brysseliin raportoimaan ja neuvottelemaan rahoituksesta, Pulkkinen havainnollistaa.

EU:n noin kymmentä siviilikriisinhallinnan operaatiota johdetaan jo keskitetysti. Sotilaspuolelle tarvitaan Pulkkisen mukaan kuitenkin oma esikunta.

Tasapainoilu päällekkäisten rakenteiden välttämiseksi Naton kanssa on johtanut siihen, että kaikkein kunnianhimoisimmat suunnitelmat on jouduttu hautaamaan.

Pulkkisen mukaan tarkoituksena on, että johtamiskyky rakennettaisiin nykyisen sotilasesikunnan tiloihin, lähelle Brysselin EU-kortteleita. Uutta henkilökuntaa ei palkattaisi, vaan tehtäviä järjesteltäisiin uudelleen talon sisällä, nykyisten noin 200 ihmisen kesken.

– Uskon, että valtaosa jäsenmaista on mallin takana, koska byrokratiaa ei lisätä eikä luoda sellaista uutta, joka voisi näyttää päällekkäisyydeltä Naton toiminnan kanssa.

Nato-päällekkäisyyden nouseminen yhä uudelleen esteeksi turhauttaa EU:n sotilasjohtoa.

– On jäänyt ikään kuin levy päälle. Tekee EU mitä tahansa, se on duplikaatiota ymmärtämättä, mitä se lopulta tarkoittaa, Pulkkinen harmittelee.

Sama varovaisuus näkyy myös toisessa puolustusyhteistyön johtotähdessä, materiaaliyhteistyössä. Pulkkisen mukaan ainakin kaikkein isoimmat jäsenmaat ovat kiinnostuneita yhteistyöstä, jota on tarkoitus konkretisoida lähikuukausina. Maat tiedostavat hyvin puolustusteollisuuden merkityksen taloudelle ja tietävät, että ala työllistää Euroopassa puolitoista miljoonaa ihmistä.

Parasta aikaa EU-pöydissä Pulkkisen mukaan mietitään, miten kaikki maat houkutellaan mukaan.

– Keskustelu on alkanut myös siitä, voiko yhteistyö mennä enemmän velvoittavaan suuntaan.

Esa Pulkkisen mukaan Suomeen todennäköisesti perustettava hybridiosaamiskeskus on hyödyllinen Suomelle paitsi tiedonsaannin kannalta myös poliittisesti.

Pulkkisen mielestä keskuksen perustaminen on poliittisesti merkittävää, koska hybridivaikuttamisen torjuminen on yksi osa-alueista, joilla EU ja Nato tiivistävät yhteistyötään.

– EU tuo resilienssin (sietokyky) ja Nato kovan osaamisen, joissakin hybridiskenaarioissa. Hybridiosaamiskeskus näyttelee tässä yhteistyössä todella tärkeää roolia.

Nato ja Euroopan unioni sopivat yhteistyön tiivistämisestä useilla osa-alueilla viime kesän huippukokouksessa. Poliittisessa julistuksessa mainitaan muun muassa, että EU ja Nato voisivat järjestää yhteisiä hybridiharjoituksia, vaihtaa tietoa ja käydä läpi toimintamallejaan.

STT–ANNIINA LUOTONEN