Kuluttajahintojen nousuvauhtia hidasti etenkin energian hintojen lasku. Energian hinnat putosivat euroalueella elokuussa 3,0 prosenttia vuodentakaisesta.

Ruokien ja juomien hinnat nousivat elokuussa 2,4 prosenttia vuodentakaisesta.

Niin sanottu pohjainflaatio, josta on karsittu pois energian, ruoan, alkoholin ja tupakan hinnanvaihtelut, hidastui elokuussa 2,8 prosenttiin heinäkuun 2,9 prosentista.

EKP laski kesäkuussa ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä. Koronlasku oli ensimmäinen sitten vuoden 2019. Sitä ennen EKP:n ohjauskorot olivat olleet ennätyskorkealla viime vuoden syyskuusta asti.

EKP:n on arvioitu jatkavan koronlaskujaan syyskuussa.

Keskuspankki tavoittelee keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin inflaatiota euroalueelle.

KULUTTAJAHINTOJEN nousuvauhti hidastui elokuussa tuntuvasti muun muassa euroalueen kahdessa suurimassa taloudessa.

Saksassa inflaatio hidastui elokuussa 2,0 prosenttiin heinäkuun 2,6 prosentista. Ranskassa kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui 2,2 prosenttiin heinäkuun 2,7 prosentista.

Euroalueen alhaisin inflaatiolukema mitattiin elokuussa Liettuassa, missä kuluttajahinnat nousivat 0,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Toiseksi alhaisin lukema mitattiin Latviassa, missä kuluttajahinnat nousivat 0,9 prosenttia.

Suomessa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli elokuussa 1,1 prosenttia, mikä oli Liettuan ja Latvian jälkeen euroalueen kolmanneksi alhaisin luku. Suomen lisäksi myös Irlannissa ja Sloveniassa mitattiin elokuussa 1,1 prosentin inflaatiolukema.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat Suomessa elokuussa vuodentakaiseen verrattuna 0,1 prosenttia. Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet puolestaan kallistuivat vuoden takaiseen verrattuna 1,4 prosenttia.

Alkoholijuomat ja tupakka kallistuivat vuodentakaisesta 4,1 prosenttia. Vaatetus ja jalkineet puolestaan kallistuivat vuodentakaisesta 1,3 prosenttia.

Euroalueen korkein inflaatiolukema mitattiin elokuussa Belgiassa, missä kuluttajahinnat nousivat 4,5 prosenttia.