Kuluttajahintojen nousuvauhtia jarrutti energian halpeneminen. Energiahinnat kääntyivät maaliskuussa jo hienoiseen laskuun vuoden takaiseen verrattuna.

Euroalueen inflaatio hidastui nyt jo viidentenä kuukautena peräkkäin. Helmikuussa inflaatio oli 8,5 prosenttia.

Euroopan keskuspankin EKP:n tarkkaan seuraama pohjainflaatio kiihtyi maaliskuussa koko euroajan ennätystasolle 5,7 prosenttiin, mikä kertoo hintojen sitkeistä nousupaineista. Pohjainflaatiosta on poistettu herkästi muuttuvien energian ja ruoan hintojen vaikutus.

Hirvonen ennakoi keskuspankin jatkavan koronnostoja.

OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen luonnehtii euroalueen kokonaisinflaation laskua laihaksi lohduksi. Hän huomauttaa EKP:n korostaneen jo pitkään, että pohjainflaatio määrittää tulevaa rahapolitiikan linjaa.

-  Pohjainflaatioluvut muistuttivat EKP:n inflaatiopainajaisesta, Hännikäinen sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa euroalueen yllättävän kestokykyinen talous, vahvana säilynyt työmarkkina ja kiihtyneet palkankorotukset uhkaavat pitää pohjainflaation keskuspankin tavoitetason yläpuolella.

-  Näkemyksemme mukaan EKP:n helpot päätökset on nyt tehty, mutta viimeaikaisten kommenttien perusteella keskuspankin tahtotila on edelleen lisäkoronnostojen puolella. EKP:n jäsenet ovat vihjanneet koronnostotahdin rauhoittumisen suuntaan, ja suurimmat kiristystoimet ovat jo näkemyksemme mukaan takana, Hännikäinen sanoo.

EKP on viimeisten 12 kuukauden aikana nostanut ohjauskorkoja erittäin voimakkaasti, jotta liian nopeaksi karannut hintojen nousu saataisiin aisoihin.

Pankkisektorin viimeaikaisesta myllerryksestä huolimatta EKP on jatkanut rahapolitiikkansa nopeaa kiristämistä. Keskuspankki päätti toissa viikolla jälleen isosta 0,5 prosenttiyksikön koronnostosta.

EKP:n pääekonomisti Philip Lane sanoi hiljattain saksalaiselle Zeit-lehdelle, että keskuspankin pitää nostaa korkoja vielä lisää, jos rahoitusjärjestelmän jännitteet pysyvät kohtuullisen rajallisina.

EUROALUEELLA energia halpeni maaliskuussa keskimäärin 0,9 prosenttia vuoden takaisesta ja 2,2 prosenttia helmikuun tasolta.

Toisaalta elintarvikkeet kallistuivat yhä kovempaa vauhtia. Ruoka, alkoholi ja tupakka kallistuivat euromaissa keskimäärin 15,4 prosenttia vuositasolla.

Palveluiden hinnat nousivat 5,0 prosenttia ja teollisuustuotteiden hinnat 6,6 prosenttia vuoden takaisesta.

Euroalueen kokonaisinflaatio hidastui hieman odotettua enemmän. Uutistoimisto Bloombergin kyselyssä ekonomistit olivat ennakoineet maaliskuun inflaatioksi 7,1 prosenttia. Pohjainflaation kiihtyminen 5,7 prosenttiin sujui odotusten mukaisesti.

Euromaiden korkein inflaatiovauhti oli Latviassa, missä kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa 17,3 prosenttia vuoden takaisesta. Myös Virossa ja Liettuassa hinnat nousivat yhä yli 15 prosentin vuosivauhtia. Baltian maissa inflaatio on kuitenkin rauhoittunut hieman loppuvuoden yli 20 prosentin lukemista.

Maltillisimmat inflaatiolukemat kirjattiin Luxemburgissa, 3,0 prosenttia, ja Espanjassa, 3,1 prosenttia.

SUOMESSA yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukainen inflaatio hidastui maaliskuussa 6,8 prosenttiin, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Helmikuun lukema oli 7,9 prosenttia.

Inflaation hidastumiseen vaikutti muun muassa liikenteen kustannusten halpeneminen. Liikenteen kuluttajahinnat laskivat runsaat kaksi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Esimerkiksi polttoaineiden hinnat ovat tulleet selvästi alaspäin vuoden takaisesta. 95 E10 -bensiini maksoi maaliskuussa keskimäärin 1,98 euroa litralta. Dieselin keskihinta oli 2,02 euroa litralta. Viime vuoden maaliskuussa vastaavat keskihinnat olivat 95 E10 -bensiinillä 2,23 euroa ja dieselillä 2,33 euroa.

Vuosi sitten polttoaineiden hinnat lähtivät juuri maaliskuussa jyrkkään nousuun, kun öljy kallistui voimakkaasti Venäjän aloitettua laajan hyökkäyssotansa Ukrainassa.

Tilastokeskuksen mukaan ruoan kallistuminen jatkui yhä nopeana tämän vuoden maaliskuussa. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat keskimäärin 16,4 prosenttia vuoden takaisesta. Ruoan hintojen nousuvauhti oli suunnilleen samaa luokkaa kuin helmikuussa.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana muun muassa omistusasumista eikä kulutus- ja muiden luottojen korkoja. Yhdenmukaistetun ja kansallisen kuluttajahintaindeksin tiedot voivat siten poiketa toisistaan jonkin verran. Asuntolainojen korkojen voimakas nousu vuoden takaisesta ei näy yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä.

Tilastokeskus julkistaa Suomen viralliset maaliskuun inflaatioluvut kahden viikon päästä.

Uutista täydennetty kauttaaltaan 31.3. klo 13.40.